Lasten ja nuorten keskittymiskykyä voidaan parantaa pienillä ja yksinkertaisilla keinoilla

Lasten ja nuorten keskittymisongelmat ovat valitettavan yleisiä tänä päivänä. Positiivista on se, että jokaisen keskittymistä voidaan parantaa yksinkertaisilla keinoilla. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan muun muassa säännöllisestä vuorokausirytmistä huolehtiminen, riittävä nukkuminen sekä liikunnan harrastaminen ovat keinoja, jotka edistävät keskittymiskyvyn lisäksi lasten ja nuorten yleistä terveyttä ja hyvinvointia.

Lapset ja nuoret kuluttavat suuren osan ajastaan koulussa, ja koulu onkin yksi lasten ja nuorten tärkeimmistä kehitysympäristöistä. Koulussa olennaista oppimisen kannalta on keskittymiskyky. Keskittyminen tarkoittaa kykyä, jolla huomio kiinnitetään oleellisiin seikkoihin.

Keskittymiskykyä voivat heikentää esimerkiksi väsymys, uupumus, univaikeudet, erilaiset sairaudet kuten masennus, ahdistuneisuus, kipu, stressi ja jännittyneisyys. Keskittymisen heikentyessä uusien asioiden mieleen painaminen ja asioiden mieleen palauttaminen muistista heikentyvät. Keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet hankaloittavat koulunkäyntiä, ja ne tulevat usein esille kouluikäisenä ilmaantuen etenkin ryhmätilanteissa, mutta keskittymisen vaikeudet ilmenevät kuitenkin aina yksilöllisesti.

Erilaiset keskittymisen haasteet ovat melko tavallisia ilmiöitä, jotka liittyvät lasten kehitykseen.

Lasten keskittymiskyky alkaa kehittyä leikki-iässä, ja lapsen koulukypsyys edellyttää, että lapsi kykenee keskittymään jo jonkin verran. Lapsilla erilaiset keskittymisen haasteet ovat kuitenkin melko tavallisia ilmiöitä, jotka liittyvät osaltaan lasten kehitykseen. Alakouluiässä lasten tavallisimpiin häiriöihin kuuluvatkin keskittymisen vaikeudet. Erityisesti tilanteissa, jotka eivät innosta tai motivoi, ovat monen lapsen keskittymiskyvylle haastavia, joten koulussa tulisikin pyrkiä ylläpitämään lasten innostusta koulunkäyntiin.

Keskittymiskykyä käsittelevän opinnäytetyön tuloksia jalkautettiin käytäntöön

Terveydenhoitajaopiskelijat kirjoittivat syksyllä 2022 opinnäytetyön nuorten keskittymiskyvystä sekä sen haasteista nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten keskittymisen haasteet vaikuttavat nuorten terveyteen ja hyvinvointiin sekä miten nuorten keskittymistä voidaan parantaa. Keväällä 2023 opiskelijat jatkoivat saman aiheen parissa, mutta pureutuivat enemmän lasten keskittymiskykyyn.

Kehittämistyö oli luonteeltaan toiminnallinen, ja siinä opinnäytetyön tuloksia jalkautettiin käytäntöön. Terveydenhoitajaopiskelijat järjestivät kaksi teematuntia Turussa sijaitsevan koulun toisen luokan oppilaille. 45 minuutin pituiset oppitunnit sujuivat mallikkaasti, ja kaikki oppilaat osallistuivat innoissaan järjestettyyn temppurataan, joka sisälsi erilaisia liikunnallisia rasteja.

Toiminnallisen osuuden jälkeen oli vuorossa kaksi lyhyttä rentoutumisosuutta. Lopuksi luokanopettajille luovutettiin opinnäytetyöhön perustuva kirjallinen materiaali, jossa kerrottiin yksinkertaisista keinoista parantaa lasten keskittymistä sekä kysyttiin oppilaiden mielipiteitä teematunnista.

Liikunta ja mindfulness auttavat keskittymisessä

Teemapäivässä huomioitiin, miten liikunta ja mindfulness ovat yhteydessä lasten keskittymiseen. Keskittymiskyvyn kannalta olennaista on selkeä rakenne oppitunnilla ja tässä tapauksessa teemapäivän aikana.

Liikunta edistää luokkahuoneessa käyttäytymistä, koulutehtäviin keskittymistä ja osallistumista oppitunneille ja siten myös oppilaiden oppimista. Lisäksi liikunnalla on myönteistä vaikutusta lasten tarkkaavaisuuteen. Erityisesti lapset liikkuvat liikunnan ilon ja hauskuuden vuoksi, joten teemapäivässä pyrittiin tekemään liikunnallisista tehtävistä mahdollisimman hauskoja.

Tärkeää on keskittyä kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia.

Mindfulness auttaa lapsia keskittymään, sillä se aktivoi niitä aivojen osia, jotka osallistuvat keskittymiskyvyn ylläpitoon. Mindfulnessia voi harjoittaa yksinkertaisilla keinoilla. Koulupäivän aikana toteutettavissa olevia keinoja ovat esimerkiksi huomion suuntaaminen omaan kehoon keskittymällä oman hengityksen tarkkailuun. Siinä seurataan, missä tahdissa hengitys tapahtuu sekä millaisia tuntemuksia sisään- ja uloshengitys saavat kehossa aikaan.

Koulussa oppitunneilla taukojen aikana voi tehdä hitaita venytyksiä ja tunnustella, miltä ne tuntuvat kehon eri osissa. Tärkeää venytysten aikana on tehdä ne hitaasti ja samalla keskittyä kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia.

Terveelliset elämäntavat ja ruutuajan rajaaminen luovat perustan keskittymiselle

Keskittymiskykyä voidaan parantaa terveellisillä elämäntavoilla, kuten monipuolisella ravinnolla ja riittävällä unella sekä rajaamalla ruutuaikaa. Terveellisiä välipaloja ovat muun muassa hedelmät, marjat, kuitupitoiset ruoat, kuten puurot ja leivät.

 

 

Edellä mainittujen keinojen lisäksi lasten keskittymiskykyä koulussa tukevat oppilaan vahvuuksien korostaminen ja vahvistaminen, oppilaan tukeminen ja kannustaminen sekä onnistumisen kokemuksen luominen, joka taas vahvistaa itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa. Oppimisympäristöä kannattaa myös muokata mahdollisuuksien mukaan. Keskittymiskyvyn haasteista kärsivä oppilas hyötyy usein rauhallisesta ja vähävirikkeisestä istumapaikasta.

Oppitunteihin sisällytettävät toiminnalliset osuudet pelkän teorian sijaan tukevat keskittymistä. Hieno- ja karkeamotoriset liikkeet oppitunnilla kohentavat vireystilaa siten parantaen keskittymiskykyä. Jokaisen oppilaan keskittymiskykyä voidaan parantaa koulussa pienillä ja yksinkertaisilla keinoilla.

 

Tutustu Fanny Pietilän ja Jenni Tammisen opinnäytetyöhön ”Keskittyminen ja keskittymisen haasteet nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille”.

 

Teksti:

Fanny Pietilä
Terveydenhoitajaopiskelija (AMK)
Turun AMK

Jenni Tamminen
Terveydenhoitajaopiskelija (AMK)
Turun AMK

Maika Kummel
FT, TtM, yliopettaja, terveydenhoitaja
Turun AMK