Leikkausalueen desinfektio ja rajaaminen – haussa maailmanlaajuisesti yhtenäiset ohjeet
Hoitoon liittyvät infektiot ovat kallis ja hankala maailmanlaajuinen ongelma. Leikkausalueen ihon desinfektio ja rajaaminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista infektioiden torjunnassa.
Leikkausalueen desinfektioon käytettävistä aineista maailmalla löytyy eriävää tietoa. Suomessa desinfektioon käytetään pääosin 80 prosenttia denaturoitua alkoholia (A12t dilutus) tai klooriheksidiinispriitä. Klooriheksidiinispriin käytöstä on pitkälti luovuttu, sillä se saattaa aiheuttaa anafylaktisen eli äkillisen yliherkkyysreaktion.
Desinfektioaineiden käytössä saattaa kuitenkin olla sairaalakohtaisia eroja. Ulkomailla käytetään pääosin klooriheksidiinispriitä tai betadinea.
Puhtaasta likaiseen
Leikkausalueen desinfektion suorittaa Suomessa valvova sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja ei ole pukeutunut steriilisti, mutta hänellä on kädessään tehdaspuhtaat käsineet, leikkauspäähine ja kirurginen suu-nenäsuojus.
Leikkausalueen desinfektiossa edetään puhtaasta likaiseen, ja siinä huomioidaan desinfektioaineen valumissuunta. Desinfektion voi suorittaa joko pitkin, yksittäisin vedoin tai pyörivällä liikkeellä aloittaen keskeltä ja suurentaen aluetta.
Leikkausalueen desinfektio suoritetaan vähintään kahteen tai kolmeen kertaan. Mistään englanninkielisistä lähteistä ei saatu konkreettista vastausta siihen, miten desinfektio käytännössä suoritetaan.
Leikkausalueen rajaa instrumentoiva sairaanhoitaja
Suomessa leikkausalueen rajaamisen tekee instrumentoiva sairaanhoitaja. Joissakin maissa leikkausalueen rajaamisen saattaa tehdä myös kirurgi. Leikkausalueen rajaamista varten sairaanhoitaja on pukeutunut steriilisti leikkaustakkiin, steriileihin hanskoihin, kirurgiseen suu-nenäsuojukseen sekä leikkauspäähineeseen. Leikkausalueen rajaaminen aloitetaan hoitajan omalta puolelta, sillä näin hoitajan steriiliys ei kontaminoidu.
Leikkausalueen rajaamiseen voidaan käyttää kertakäyttöisiä tai monikäyttöisiä leikkausliinoja. Kertakäyttöisten leikkausliinojen etuna on se, että ne ovat imukykyisempiä ja pölyttämättömämpiä. Suomessa käytetään pääsääntöisesti kertakäyttöisiä teippireunaisia leikkausliinoja, kun taas ulkomailla saatetaan käyttää enemmän monikäyttöisiä leikkausliinoja. Hyvä leikkausliina ei pölyty ja on imukykyinen, eikä siitä irtoa nukkaa.
Yhteiset kansainväliset ohjeistukset?
Teimme opinnäytetyön Turun ammattikorkeakoulun I-BOX-hankkeelle, jonka tuotoksena toteutettiin opetusvideo kansainväliseen käyttöön sairaanhoidon opiskelijoille leikkausalueen desinfektiosta ja rajaamisesta. Video tehtiin narratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen (n=15) perustuen.
Tietoa haettiin eri tietokannoista ja vertailtiin eri maiden käytäntöjä keskenään. Opinnäytetyötä tehdessä huomasimme, että leikkausalueen desinfektiossa ja rajaamisessa ei ole aina yhteneviä ohjeita.
Mielestämme olisi tärkeää, että ohjeistukset olisivat yhtenäiset maailmanlaajuisesti. Leikkaukset kuitenkin ovat joka maassa samoja, joten miksi desinfektio-ohjeet ja leikkausalueen rajaamisen ohjeet eivät voisi olla samoja jokaisessa maassa?
Ohjeiden yhtenäistämisellä voitaisiin saada edistettyä potilasturvallisuutta ja vähennettyä leikkauksenjälkeisten infektioiden hoitokustannuksia maailmanlaajuisesti. Yhtenäisiä ohjeistuksia voitaisiin hyödyntää sairaanhoitajaopiskelijoiden ja lääkäreiden opetuksessa, jotta kaikki valmistuneet sairaanhoitajat ja kirurgit olisivat yhtä ammattitaitoisia ympäri maailman.
Teksti
Annika Ekman
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
Suvi Vainionpää
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
Tuija Leinonen
Yliopettaja
Turun AMK