Lihasrelaksantit leikkausosastolla − oppimateriaalia sairaanhoitajaopiskelijoille
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa tietoa lihasrelaksanteista kirjallisuuskatsaukseen (n=20) perustuen, ja luoda tietopaketti sairaanhoitajaopiskelijoille. Työn tavoitteena oli kehittää potilas- ja lääkitysturvallisuutta edistämällä tulevien sairaanhoitajien osaamista intraoperatiivisessa käytössä olevista lihasrelaksanteista. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Turun Ammattikorkeakoulu.
Lihasrelaksantit ovat lääkeryhmä, jotka estävät lihaksen supistumisen hermo-lihasliitostasolla aiheuttaen lihasten lamaantumisen. Niiden lamaavaa vaikutusta hyödynnetään anestesiassa intubaation helpottamiseksi sekä ihanteellisten kirurgisten olosuhteiden saavuttamiseksi. Lihasrelaksantit jaetaan depolarisoiviin sekä nondepolarisoiviin lihasrelaksantteihin ja ne eroavat toisistaan vaikutusmekanisminsa osalta.
Suomessa kliinisessä käytössä olevia nondepolarisoivia lihasrelaksantteja ovat mivakuuri, rokuroni, pankuroni, sisatrakuuri ja vekuroni. Depolarisoivista lihasrelaksanteista vain suksinyylikoliini on Suomessa käytössä. Lihasrelaksanttien lamaavaa vaikutusta seurataan stimuloimalla lihasta sähköllä ja seuraamalla, millaisia vasteita tästä syntyy. Erilaisia stimulaatiomenetelmiä ovat mm. yksittäiset stimulukset, neljän sarja -stimulaatiot, kaksoispurskestimulaatio sekä tetaaninen stimulaatio.
Jäännösrelaksaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa potilaan lihasvoima on anestesian jälkeen väliaikaisesti heikentynyt. Tällöin lihasrelaksaatio on puutteellisesti kumoutunut. Jäännösrelaksaatiolle ominaista on erityisesti hengityslihasten heikkous, mikä puolestaan voi johtaa vakaviin haittavaikutuksiin. Lihasrelaksanttien vaikutus kumotaan perinteisesti käyttämällä asetyylikoliiniesteraasin estäjää, neostigmiinia. Viimeisten vuosikymmenten aikana on kehitetty myös uusi kumoava lääke, sugammadeksi, joka tarjoaa vaihtoehtoisen keinon kumota lihaslama.
Lue lisää
Opinnäytetyö sisältää PowerPoint -esitelmän, joka on tarkoitettu oppimateriaaliksi sairaanhoidon opiskelijoille. Pääset lukemaan koko opinnäytetyön tästä linkistä.
Lähteet
Cook, D.; Simons, D. 2019. Neuromuscular Blockade. StatPearls Publishing. Viitattu 20.5.2020.
Illman, H. 2012. Lihasrelaksaation monitorointi käytännön työssä. Finnanest. Vol. 45. No. 3. 218-223.
Nagelhout, J. 2013. Reversal of Neuromuscular Blocking Agents: Current Practise. American Association of Nurse Anesthetics Journal. Joulukuu 2013 Lehtilisäys. 8-11.
Olkkola, K. 2018. Nondepolarisoivat lihasrelaksantit. Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Duodecim Oppiportti. Viitattu 20.5.2020.
Stawicki, N. & Gessner, P. 2018. Residual Neuromuscular Blockade in the Critical Care Setting. American Association of Critical-Care Nurses. Advanced Critical Care. Vol. 29. No. 1. 15-23.
Wiatrowski, R. 2018. Residual Neuromuscular Blockade: Evidence-Based Recommendations to Improve Patient Outcomes. American Association of Nurse Anesthetics Journal. Vol. 86. No. 2. 157-165.
Teksti
Ville Rantakokko
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
Jaime Suominen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
Tuija Leinonen
Yliopettaja
Turun AMK
Yhteystiedot: tuija.leinonen@turkuamk.fi