Luontoliikuntaa sydänpotilaiden mielenterveyttä tukemaan

Luonnon vaikutuksista terveyteen puhutaan ja niitä tutkitaan yhä enemmän niin maailmalla kuin Suomessa. Meillä erityisesti metsät ovat matalan kynnyksen liikuntaympäristöjä ja monen saavutettavissa.
Tutkimusten mukaan luonto vaikuttaa mielenterveyteen vähentämällä stressiä, parantamalla itseluottamusta ja mielialaa sekä lievittämällä ahdistusta. (Gladwell ym. 2013; Hansen ym. 2017.) Luonnon on myös todettu vaikuttavan positiivisesti erityisesti masennukseen ja siihen liittyvään oireistoon (Fong ym. 2018). Luonnossa liikkuessa syntyvät myönteiset tunnetilat puolestaan vaikuttavat verenpainetta ja sykettä alentavasti (Nylander 2018). Luonnossa liikkuminen tarjoaa myös lisähyötyjä sisäliikuntaan verrattuna, sillä luonnossa mielialan koheneminen ja kognitiivinen elpyminen on tehokkaampaa (Tyrväinen ym.2018).
Säännöllinen liikunta on tärkeä osa sydänsairauksien hoitoa. Sen avulla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa myös sydänsairauksien riskitekijöihin, kuten korkeaan verenpaineeseen, veren kolesterolitasoihin ja sokeriaineenvaihduntaan. Lisäksi liikunta auttaa painonhallinnassa, hillitsee valtimoiden ahtautumista, parantaa sydämen toimintaa ja vähentää stressin aiheuttamaa vaikutusta sydämelle. (Terveyskylä 2019a.) Tieto sydänsairaudesta voi tulla ihmiselle yllättäen ja se voi vaikuttaa negatiivisesti ennakoinnin ja hallinnan tunteeseen laskien mielialaa ja verottaen voimavaroja (Terveyskylä 2019b). Liikunta voi edesauttaa psyykkistä jaksamista (Terveyskylä 2019a).
Opinnäyte- ja kehittämistyö osana luontoliikuntahanketta
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin kanssa osana Luontoliikuntaa sydämeen ja mieleen -hanketta. Aiheena oli Luontoliikunta sydänpotilaan mielenterveyden tukemisessa. Hanke toteutetaan 2019−2021 ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin lisäksi mukana ovat myös Satakunnan Sydänpiiri, Metsähallitus ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen lopputuloksena on valmis luontoliikuntaohjelma vuosikellon muodossa ja koulutusmateriaali tullaan julkaisemaan Sydänliiton verkkosivuilla yhdistysnetissä.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Sen tuloksia hyödynnettiin Varsinais-Suomen Sydänpiirin luontoliikuntahankkeen suunnittelussa hankkimalla tietoa luontoliikunnan vaikutuksista mielenterveyteen ja selvittämällä millaisia luontoliikuntamenetelmiä sydänpotilaille voidaan kohdentaa. Opinnäytetyön ideaa jatkettiin keväällä 2020 kehittämistyön muodossa. Kehittämistyössä avattiin konkreettisesti luontoliikuntahankkeeseen liittyviä eri luontoliikuntalajeja niin, että ne on helppo jalkauttaa käytäntöön. Tavoitteena oli luoda selkeät ohjeet siitä, miten hankkeessa voitaisiin toteuttaa tietty luontoliikuntalaji tai -tuokio kerhotoiminnan tai retken yhteydessä. Luontoliikuntaan liittyvien ohjeiden lisäksi etsittiin tietoa siitä, mitä terveyshyötyjä kustakin luontoliikuntamuodosta saa ja miten niitä voi paikallisesti harrastaa.
Luontoliikuntaa teoriasta käytäntöön
Terveydenhoitajaopiskelijat esittelivät luontoliikuntaohjelman 7.3. Sydänyhdistysten aktiivitoimijoilleLuontoliikuntahankkeessa on vuoden jokaiselle kuukaudelle suunniteltuna Sydänyhdistysten jäsenille soveltuvia luontoliikuntatuokioita, jolloin myös vuodenaikojen vaihtelu on otettu huomioon. Lajien toteutuksessa on hyödynnetty ikäihmisten liikuntasuosituksia. Kehittämistyössä otettiin työn alle osa hankkeen eri kuukausille suunnitelluista luontoliikuntatuokioista. Aiheiksi valikoituivat porraskävely, ulkokuntoilulaitteisiin tutustuminen kuntopolulla tai puistossa, muuttolinnut saapuvat-retki, uusilla urilla-kävelyretki (kävelyretki metsäpoluille, joissa ei aiemmin ole vierailtu), metsäkuntosali, mielipakka-korttien käyttö sisätiloissa ja frisbeegolfiin tutustuminen.
Lajikuvauksissa kerrottiin lyhyesti, mitä terveyshyötyä kustakin lajista on, missä ja miten lajin voi toteuttaa ja konkreettisia ohjeita lajin toteuttamiseen. Vapaaehtoiset vetäjät voivat hyödyntää ohjeita, kun he lähtevät käytännössä toteuttamaan luontoliikuntatuokioita. Liikuntapaikkoja kartoittaessa huomattiin, että monen kunnan kotisivuilta löytyy kattavasti tietoa mm. ulkokuntoilulaitteista, ulkoilureiteistä ja frisbeegolf-radoista. Ohjeet tullaan julkaisemaan Sydänliiton verkkosivuilla yhdistysnetissä, joten ne tulevat olemaan kaikkien halukkaiden saatavilla. Sydänliitolla on jo olemassa mm. luontoon liittyviä liikuntavinkkejä yhdistysnetissä, jonne myös luontoliikuntaohjelman lajikuvaukset ohjeineen tulevat. Näihin voi käydä tutustumassa Sydänliiton sivuilla, jonne pääset tästä linkistä.
Kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin toteuttamalla selkeä aukikirjoitettu ohjeistus valituista luontoliikuntatuokioista. Työn alkuvaiheessa oli haastavaa saada kiinni siitä, millaiseen muotoon kehittämistyö tehtäisiin, mutta Varsinais-Suomen Sydänpiiriltä saadun palautteen myötä työnkuva jäsentyi. Kehittämistyö toteutui suunnitellussa aikataulussa. Ohjeita voivat hyödyntää Sydänyhdistysten vapaaehtoiset luontoliikuntatuokioiden vetäjät ja kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Luontoa on hankkeessa hyödynnetty runsaasti liikuntapaikkana ja samalla sydänpotilaat hyötyvät luonnon muistakin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, kuten myönteisistä vaikutuksista mielenterveyteen.
Lähteet
Fong,K.; Hart,J.E. & James,P. 2018. A review of epidemiologic studies on greenness and health: Updated literature through 2017. Curr Environ Health Rep.Vol. 5, No 1, 77–87
Gladwell, V.; Brown, D.; Wood, C.; Sandercock, G. & Barton, J. 2013. The great out-doors: How a green exercise environment can benefit all. Extreme Physiology & Medi-cine. Vol. 2, No 3, 1–7.
Hansen,M.M.; Jones,R. & Tocchini, K. 2017. Shinrin-Yoku(Forest Bathing) and Nature Therapy: A State-of-the-Art Review. International Journal of Environmental Research and Public Health Vol. 14, No 8, 1–48.
Nylander, M. 2018. Metsäkellintä -terveyttä luonnosta. Keuruu: Otavan kirjapaino
Terveyskylä2019a. Sydänsairaus ja liikunta. Viitattu 8.10.2019. https://www.terveys-kyla.fi/sydansairaudet/itsehoito/sydänsairaus-ja-liikunta
Terveyskylä 2019b. Sydänsairaus ja mieliala. Viitattu15.10.2019. https://www.terveys-kyla.fi/sydansairaudet/itsehoito/sydänsairaus-ja-mieliala
Tyrväinen, L.; Lanki, T.; Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Vol. 134, No 13, 1397–1403.
Teksti:
Anni-Tuulia Muranen
Terveydenhoitajaopiskelija
Turun ammattikorkeakoulu
Karoliina Alihanka
Terveydenhoitajaopiskelija
Turun ammattikorkeakoulu
Merike Kujanen
TtM, Hanketyöntekijä
Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry
Elina Lindberg
TtM, Lehtori
Turun ammattikorkeakoulu
Tiina Murto
FT, Lehtori
Turun ammattikorkeakoulu
Maika Kummel
FT, Yliopettaja
Turun ammattikorkeakoulu
Annika Luomala
Terveydenhoitaja (YAMK),
Päätoiminen tuntiopettaja
Turun ammattikorkekoulu
Kuvat: Pixabay.com CC0