Matalan verensokerin hoito diabeteslapsella

Koska tulevaisuudessa diabetes lisääntyy yhä lasten keskuudessa, jokaisen sairaanhoitajan olisi hyvä tietää sen hoidosta. Vielä tärkeämpää on tietää, miten diabetekseen liittyviä komplikaatioita, kuten hypoglykemiaa eli alhaista verensokeria, tulee hoitaa lasten kohdalla.

Diabetes on monimuotoinen sairaus, mikä lisääntyy entisestään niin aikuisilla kuin lapsillakin tulevaisuudessa. Suomessa lapsilla diabetes on valtaosin tyypin 1 diabetesta, joka on lasten toiseksi yleisin pitkäaikaissairaus lasten astman jälkeen. Vuosittain diabetekseen sairastuu noin 550 alle 15-vuotiasta lasta.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabeteksesta käytetään myös nimeä ”nuoruusiän diabetes”, sillä se ilmenee yleensä alle 40-vuotiailla. Nuoruusiän diabetes johtuu aina lähes poikkeuksetta haiman insuliinituotannon sammumisesta, eli lapsen oma elimistö ei enää kykene tuottamaan itse insuliinia.

Tästä syystä diabetes kuuluukin autoimmuunisairauksien joukkoon, jotka liittyvät ihmisen elimistön puolustusmekanismeihin ja immunologiaan. Niiden tarkoitus on torjua elimistöön tunkeutuvia vieraita aineita, kuten bakteereja, mutta autoimmuuni-ilmiön seurauksena elimistön torjunta kohdistuukin virheellisesti sen omia kudoksia ja elimiä vastaan.

Diabeteksen tapauksessa haimassa olevat saarekesolut alkavat pikkuhiljaa tuhoutua ja veressä olevan plasman glukoosipitoisuus eli verensokeri nousee. Solujen tuhoutuminen haimassa voi kestää kuukausista jopa vuosiin, ja kliininen diabetes puhkeaakin vasta kun soluja on jäljellä vain 10–20 prosenttia.

Mikä on hypoglykemia?

Diabeteksen hoidon olennainen osa on verensokeriarvojen säännöllinen seuranta. Kummassakin tapauksessa, korkeassa ja matalassa verensokerissa, sekä oireet että niiden hoitotapa ovat erilaiset. Korkean verensokerin hoitamiseksi tulee ottaa syödyn aterian hiilihydraattien mukainen annos insuliinia, jotta verensokeri saadaan normaalitasolle.

Matalan verensokerin kohdalla on puolestaan tärkeää syödä hiilihydraattipitoista ruokaa, joka vaikuttaa nopeasti nostaen sokeria, kuitenkin kohtuudella, jottei sokeri nousisi liian äkisti. Entä jos mitään syötävää ei ole saatavilla ja verensokeri laskee edelleen? Verensokerin laskiessa riittävän alhaiseksi puhutaan matalasta verensokerista eli hypoglykemiasta. Hetkellinen verensokerin lasku alle 3,5 mmol/l on normaalia, ja sitä tapahtuu useimmille diabeetikoille joka päivä. Kuitenkin pienikin verensokerin lasku tulee huomioida omalla tavallaan.

Mitä hypoglykemiassa tapahtuu?

Mitä matalammaksi verensokeri laskee, sitä vaikeammiksi oireet lapsella muuttuvat. Verensokerin laskiessa alle 4,0 mmol/l, elimistössä käynnistyy erinäisiä vastatoimia, jotka pyrkivät palauttamaan verensokerin normaaliksi. Esimerkiksi monet hormoneja valmistavat rauhaset aktivoituvat ja alkavat tuottaa hormoneja verenkiertoon, jotka eri tavoilla nostavat verensokeria.

Hypoglykemiaan liittyy monia oireita, jotka osittain johtuvat elimistön tuottamien hormonien vaikutuksesta. Ensimmäisiä hypoglykemian oireita ovat mm. nälän tunne, kalpeus, mielialan vaihtelu sekä näköhäiriöt. Näitä em. oireita kutsutaan myös ”adrenaliinioireiksi”, sillä ne johtuvat adrenaliinihormonin vapautumisesta elimistöön, kun verensokeri on alle 3,5 mmol/l.

Lievistä oireista diabeetikko vielä selviää ilman apuakin tarpeen tullen, mutta jos verensokeri laskee alle 2 mmol/l, puhutaan vakavista hermosto-oireista, joista pahin seuraamus voi olla kouristelu ja tajuttomuus. Tässä tilanteessa diabeetikko tarvitsee nopeasti toisten apua ja on mahdollisesti vietävä pian sairaalaan hoitoon.

Matalan verensokerin ensiapu

Hypoglykemia voidaan jakaa kolmella tavalla: lievä, merkittävä ja vakava hypoglykemia. Vakavana sitä pidetään, kun verensokeri laskee niin alas, että lapsi menettää tajuntansa. Onneksi näin tapahtuu harvemmin.

Jos lapsi kuitenkin menee hypoglykemian vuoksi tajuttomaksi, hän tarvitsee nopeasti ensiapua. Lapsi tulee asettaa makuulleen ja kylkiasentoon, ja on soitettava hätänumeroon 112. Tajuttomalle ei saa koskaan antaa mitään syötävää tai juotavaa tukehtumisvaaran vuoksi. Aikaisemmin on ohjeistettu, että diabeetikon matalan verensokerin hoitamiseksi tulisi sivellä hunajaa tai siirappia posken limakalvolle. Uusien tutkimusten näytön vuoksi tästä ajatuksesta kuitenkin on luovuttu. Eräässä norjalaisessa tutkimuksessa havaittiin, ettei verensokeri noussut seuraavan 15 minuutin aikana hunajan tai muun sokerisen geelin limakalvoille sivelyn vaikutuksesta.

Diabetesta sairastavan lapsen tai nuoren perheen on tärkeää tietää, miten toimia hypoglykemian hoitamiseksi.

Suomalaiset diabeteslääkärit ovat painottaneet, että ainoa tehokas ensiapukeino tajuttomuuteen johtaneen matalan verensokerin nostamiseksi on glukagoni, joko injektiona lihakseen tai nenäsumutteena. Diabetesta sairastavan lapsen tai nuoren perheen on tärkeää tietää, miten toimia hypoglykemian hoitamiseksi sekä osata hätätilassa antaa glukagonia. Myös lapsen ja nuoren ystävien ja esimerkiksi koulussa opettajien on tärkeä olla tietoisia diabeteksesta sekä siitä, miten tulee toimia, jos verensokeri nousee tai laskee liikaa.

360°-video turvallinen tapa oppia hoitotyötä

Osana 360ViSi-hanketta luotiin käsikirjoitus 360°-videopeliin. Potilastapausmuotoisen käsikirjoituksen pohjana on käytetty tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa. Tapauksessa käsitellään diabetesta sairastavan lapsen hypoglykemian hoitoa, niin ensiapuluontoisesti kuin myös sairaalassa.

Tapaukset on luotu opetusmateriaaliksi, jota on mahdollista hyödyntää sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutuksessa lasten hoitotyöhön. 360°-videon virtuaaliteknologia luo turvallisen ja mielenkiintoisen oppimisympäristön, joka mahdollistaa turvallisen tavan oppia hoitotyötä.

Tutustu Emmanuelle Ruoholan opinnäytetyöhön: Hypoglykemisen lapsen hoitotyö – case-muotoinen käsikirjoitus 360°-videolle.

 

Teksti:

Emmanuelle Ruohola
Sairaanhoitajaopiskelija
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Tiina Nurmela
TtT, yliopettaja
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK