Menetelmäkansiosta uudenlaisia keinoja nuorten itsetunnon tukemiseen

Itsetunto on osa ihmisen minäkuvaa, käsitys itsestä. Se koostuu kolmesta osa-alueesta: itsensä tuntemisesta, itsensä arvostamisesta ja itseensä luottamisesta.

Tiedetään, että etenkin murrosiässä ryhmän merkitys on suuri itsetunnon kehittymiselle, sillä murrosikäiselle vertaisuus ja ryhmän arvostus vaikuttavat kokemuksiin itsestä. Minäkäsitys ja itsetunto kehittyvätkin sosiaalisten vuorovaikutustekijöiden kautta.

Päihteiden ja nikotiinituotteiden käytöllä ja itsetunnolla on yhteys: on todettu, että käytön taustalla on monenlaisia psykologisia syitä, kuten huono itsetunto ja siihen linkittyvä epävarmuuden kokemus, itsensä arvostamisen puute sekä hyväksynnän hakeminen muilta.

Nikotiinituotteiden käyttö koetaan ryhmäilmiönä, jossa hyvä itsetunto nähdään suojaavana tekijänä. Se auttaa nuoria kieltäytymään nuuskan käytöstä, vaikka vertaispaine olisi voimakasta. Erityisen merkittävästi itsetunnolla on nähty olevan vaikutusta nuorten miesten tupakointiin. Nuorelle kaverit ovatkin ensisijaisen tärkeässä asemassa niin päihdekielteisessä kuin päihdemyönteisessä kokeilussa, ja usein nuori kokee sosiaalista vetovoimaa kokeilutilanteeseen. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Menetelmäkansio kokoaa yhteen tietoa ja toiminnallisia harjoitteita

Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Meeri Kivi ja Sonja Suominen kehittivät opinnäytetyössään menetelmäkansion nuorten parissa toimivien ammattilaisten työvälineeksi. Opinnäyte on osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-projektia. Menetelmäkansion tarkoituksena on kuvata yläkouluikäisten itsetunnon kehitystä, keinoja itsetunnon vahvistamiseen sekä itsetunnon yhteyttä nikotiinituotteiden käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin Webropol-kyselyllä (n=17) syksyllä 2020.

Sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyöhön sisältyneen kyselyn tarkoituksena oli selvittää ammattilaisten käytössä olevia, hyväksi todettuja menetelmiä nuorten itsetunnon tukemiseksi. Kyselyaineiston pohjalta luotiin menetelmäkansio nuorten parissa työskenteleville. Se tarjoaa ammattilaisille uudenlaisia välineitä ja vinkkejä nuorten itsetunnon vahvistamiseksi ja siten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.  Kansioon on koottu tiedon lisäksi käyttökelpoisia ja helposti sovellettavia menetelmiä käytännön opetus-, sosiaali- ja terveysalan ja nuorisotoimen työhön.

Ammattilainen on nuorelle kanssakulkija ja kannustaja

Opiskelijoiden teettämään kyselyyn vastasi kaikkiaan 17 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista, kuten koulukuraattoreja, opettajia ja terveydenhoitajia. He kuvasivat omaa rooliaan ja merkitystään nuorten itsetunnon tukemisessa vierellä kulkijana, kanssakasvajana, kuuntelijana ja kuulijana sekä turvallisena aikuisena. Nuorelle aikuisten tuki on tärkeä. Aikuinen voi vahvistaa nuoren oikeanlaista toimintaa, auttaa sanoittamaan hänen tunteitaan sekä rohkaista onnistumisissa.

Ammattilaisten mukaan itsetuntoa voi tukea esimerkiksi aidon läsnäolon ja kuuntelemisen, arkisten kohtaamisten, tasavertaisen kohtelun, onnistumisten esiin tuomisen ja ryhmäytymisestä huolehtimisen keinoin. Lisäksi ammattilaisen omalla asenteella, huumorilla, kannustamisella ja keskustelevan ilmapiirin ylläpitämisellä on vaikutusta nuoren itsetuntoon.

Nuorten itsetuntoa voi tukea monilla menetelmillä

Opinnäytetyössä luotuun menetelmäkansioon on koottu tutkittua tietoa nuorten itsetunnosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Menetelmäkansio on jaettu kolmeen osioon:

• itsetunto ja nuorten elintavat suhteessa itsetuntoon
• ammattilaisten rooli nuorten itsetunnon tukemisessa
• koulun merkitys nuorten itsetunnolle.

Kussakin osiossa on sekä tieto- että menetelmäsivut. Kansioon on koottu myös kyselytutkimuksessa saatuja ammattilaisten vastauksia anonyymisti ja tunnistamattomassa muodossa.

Menetelmäkansiossa esitellään useita erilaisia nuorten itsetuntoa ja ryhmäytymistä tukevaa keinoa, joita ammattilainen voi hyödyntää niin opetuksessa, orientoivissa tilaisuuksissa kuin esimerkiksi nuorisotyössäkin – kaikessa kohtaamisessa!

Itsetuntoa tukevista menetelmistä kuvataan omakuvan laatiminen ja kehu kaveria -toiminta, SWOT-kaavio nuorten vahvuuksista, mahdollisuuksista, uhista ja kehittämiskohteista, sano jotain hyvää -harjoitus, pienryhmäkeskustelu, mielle- ja unelmakartta sekä itsearviointi.

Harjoitteiden tarkoituksena on selvittää nuorille sekä heidän lähiaikuisilleen ja vertaisilleen, keitä he ovat, mistä he tulevat, mikä heissä on parasta, missä he ovat hyviä, millaisia he ovat yksin ja ryhmässä sekä erilaisissa ympäristöissä. Tarkoituksena on myös puida ryhmädynamiikkaa, ryhmän vahvuuksia ja heikkouksia, ryhmän tavoitteita ja ryhmään liittyneiden yksilöiden vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Miellekartoin voidaan selvittää, mistä nuori haaveilee.

Entä missä hän näkee itsensä kymmenen vuoden päästä?

Teksti

Meeri Kivi
Sosionomiopiskelija
Turun AMK

Sonja Suominen
Sosionomiopiskelija
Turun AMK

Minna Salakari
FT, pt. tuntiopettaja, projektipäällikkö
Turun AMK

Kuva: Minna Salakari