Mielenterveyden tukeminen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä

Raskaudenkeskeytysten vaikutuksia naisen mielenterveyteen on tutkittu melko vähän. Tutkimusten pohjalta kuitenkin tiedetään, että ne vaikuttavat mielenterveyteen eri tavoin. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa asiakkaan kokemukseen raskaudenkeskeytyksestä ja olla osana mielenterveyden edistämistä.
Raskaudenkeskeytyksen tausta ja syy vaikuttavat mielenterveyteen
Tutkimusten mukaan itse raskaudenkeskeytys aiheuttaa harvoin mielenterveysongelmia, vaan taustalla piilee usein jokin muu syy. Etenkin aiemmat ja nykyiset mielenterveysongelmat lisäävät riskiä sairastua uudelleen ja lisäävät henkisen tuen tarvetta.
Korkean neurotismin taso on tutkimusten mukaan tekijä, joka altistaa mielenterveysongelmille raskaudenkeskeytyksen jälkeen. Neurotismin taso mitataan sille tarkoitetulla mittarilla yksilöllisesti. Neurotismi on yhteydessä persoonallisuuteen, ja se kertoo herkkyydestä reagoida elämän vastoinkäymisiin ja kriiseihin. Mitä korkeampi taso on, sitä suurempi riski ihmisellä on sairastua mielenterveyden sairauksiin. Raskaudenkeskeytys voidaan kokea suurena elämän kriisinä, ja korkean neurotismin tason omaava ihminen voi keskeytyksen jälkeen sairastua herkemmin mielenterveyden sairauksiin kuin matalan neurotismin tason omaava henkilö.
Usein myös geneettisistä syistä tehtävät raskaudenkeskeytykset koetaan henkisesti rankkoina. Tällöin lapsi on ollut toivottu, mutta sikiön rakennepoikkeavuuden vuoksi on päädytty raskaudenkeskeytykseen. Geneettiset keskeytykset tehdään usein vasta, kun raskaus on edennyt jo pidemmälle ja kiintymyssuhde sikiöön on vahvistunut.
Useamman raskaudenkeskeytyksen tehneillä naisilla on todettu suurentunut riski mielenterveysongelmien ilmaantumiseen.
Lait ja asenteet osana mielenterveysvaikutuksia
Suomen valtion tiukka aborttilaki on yhteydessä naisten mielenterveyden heikentymiseen. Kun naisilta evätään mahdollisuus vaikuttaa omaan kehoonsa ja perhesuunnitteluun, aiheuttaa se ahdistusta ja pelkoa. Uuden kansalaisaloitteen myötä Suomessa tavoitellaan uutta, vähemmän henkisesti kuormittavaa tapaa tehdä raskaudenkeskeytys. Kansalaisaloitteen tavoitteena on sallia alle 12 viikkoa kestäneen raskauden keskeyttämisen syyksi pelkästään naisen oma tahto ja vain yhden lääkärin hyväksyntä. Lisäksi halutaan lisätä mahdollisuutta tehdä raskaudenkeskeytys useammin kotona.
Joskus raskaudenkeskeytyksen tekoon liittyy painostusta lähipiiriltä. Tällöin nainen on suuressa riskissä sairastua mielenterveyden sairauksiin. Myös lähipiirin konservatiivisilla asenteilla on negatiivisia vaikutuksia naisen mielenterveyteen raskaudenkeskeytyksen jälkeen. Tällöin nainen voi joutua tekemään raskaudenkeskeytyksen salaa perheeltään. Lisäksi oma konservatiivinen asenne lisää ahdistusta, koska nainen toimii ristiriidassa omien ajatuksiensa kanssa.
Hoitoalan ammattilaiset mielenterveyttä edistämässä
Raskaudenkeskeytyksen jälkeen henkistä tukea on saatavilla sairaalasta, jossa keskeytys on tehty ja esimerkiksi ehkäisyneuvolasta. Sairaalassa voidaan tarvittaessa konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa. Lisäksi sairaalassa ja neuvolassa lääkäri voi tehdä lähetteen psykiatrille tai psykologille. Jos nainen kokee tarvitsevansa tukea vasta kotiutumisen jälkeen, hän voi olla yhteydessä myös kriisikeskukseen, terveyskeskukseen tai opiskelijaterveydenhuoltoon. On myös olemassa erilaisia vertaistukiryhmiä, joista voi saada apua ja tukea tilanteeseen.
Raskaudenkeskeytys kuuluu jokaisen naisen oikeuksiin. Sekä nuorille että vanhemmille naisille pitäisi välittää viesti siitä, ettei se tee kenestäkään huonoa ihmistä.
Lue lisää
Pääset lukemaan aiheeseen liittyvän opinnäytetyön tästä linkistä.
Lähteet
Ditzhuijzen, J; Have, M; Graaf, R; Nijnatten, C.H.C.J, Vollebergh, W.A.M. 2018. Abortion and the risk of mental disorders. Tijdschrift voor psychiatrie 60 (2018) 8, 527 – 535. Viitattu 11.9.2020.
Kansalaisaloite.fi. 2020. OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle! Viitattu 1.11.2020.
Kimport, K., Foster, K. & Weitz, T. 2011. Social Sources of Women’s Emotional Difficulty After Abortion: Lessons from Women’s Abortion Narratives. Perspectives On Sexual and Reproductive Health. Jun;43(2):103-9. Viitattu 12.9.2020.
Kokemus-kouluttajat 2017. Geneettisen raskaudenkeskeytyksen kokeneen tukeminen. Käpy ry. Viitattu 19.9.2020.
Poijula, S. 2011. Abortti ja siitä selviytyminen. Viitattu 27.3.2020.
Wallin Lundell, I; Sundström Poromaa, I; Ekselius, L; Georgsson, S; Frans, Ö; Helström; L; Högberg, U & Skoog Svanberg, A. 2017. Neuroticism-related personality traits are associated with posttraumatic stress after abortion: findings from a Swedish multi-center cohort study. BMC WOMENS HEALTH, 10/2/2017; 17: 1-12. Viitattu 30.10.2020.
Teksti
Milla Mäenpää
Kätilöopiskelija
Turun AMK
Tiina Murto
Lehtori
Turun AMK