Miten COVID-19-pandemia on vaikuttanut hoitohenkilökunnan kuormittumiseen?
Maailmaa jo kaksi vuotta koetellut koronaviruspandemia on vaikuttanut etenkin hoitoalan ammattilaisiin. Terveydenhuolto on käynyt ylikierroksilla ja vieras, uusi virus on aiheuttanut poikkeuksellisia työoloja.
Hoitohenkilökunnan jaksamisesta on puhuttu jo kauan ennen pandemian alkamista. Nyt viruksen tuomat haasteet ovat kuormittaneet heitä entisestään. Miten jo valmiiksi kuormittunut hoitohenkilökunta jaksaa kannatella maamme terveydenhuoltoa? Onko virus ja sen aiheuttamat poikkeusolot tulleet jäädäkseen?
Muun muassa näiden kysymysten haastamana loimme opinnäytetyössämme kyselymuotoisen mittarin koronaviruspandemian aiheuttamasta kuormittavuudesta erään varsinaissuomalaisen poliklinikan hoitohenkilökunnalle. Tavoitteenamme oli laatia kysymyspatteristo, joka auttaa varautumaan mahdollisiin uusiin pandemioihin hoitohenkilökunnan näkökulmasta.
Kutsumus ammattiin vai oma jaksaminen?
Koronaviruspandemia on aiheuttanut hoitohenkilökunnalle niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin oireita ympäri maailman. Yleisin havaittu oire on stressi. Stressi voi aiheuttaa lukuisia seurauksia, kuten ylikuormittumista, unihäiriöitä, uupumusta, mielialavaihteluita ja tarkkaamattomuutta.
Tällaiset oireet voivat edelleen lisätä työtapaturmia ja toistuvia poissaoloja – muodostuu noidankehä, josta ei näy ulospääsyä. Olisiko ennaltaehkäisy ratkaisu tähän ongelmaan? Jos näin on, miksi ennakointi on edelleen toissijaista yhteiskuntamme terveydenhuollossa?
Koska pandemialla on lukuisia vaikutuksia sen etulinjassa työskenteleviin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, olisi heidän työoloihinsa tehtävä muutos. Resurssien niukkuus, ja sen kautta kiireessä ja paineen alla työskentely, eivät paranna hoitohenkilökunnan kuormittuvuustilannetta; päinvastoin.
Työn johdon tuella on todettu olevan suuri merkitys hoitajien jaksamiseen. Esimiesten reagointi alaistensa kuormittuvuuteen on ensiarvoisen tärkeää.
Valtaosa sairaanhoitajista on joko miettinyt tai jopa vakavasti harkinnut alan vaihtamista. Hoitoalan sanotaan olevan kutsumusammatti. Kutsumusta tuovat muun muassa ihmisten auttaminen, pelastaminen ja hoitaminen. Vaakakupissa on nyt kuitenkin oma jaksaminen niiden kustannuksella.
Työn johdon tuella on todettu olevan suuri merkitys hoitajien jaksamiseen. Esimiesten reagointi alaistensa kuormittuvuuteen on ensiarvoisen tärkeää. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa tukipalvelujen, kuten keskusteluavun, tärkeyttä tässä vallitsevassa tilanteessa.
Koronaviruspandemian sankarit
Hoitohenkilökunnalle suunniteltiin kysely koronaviruspandemian aiheuttamasta kuormittavuudesta jo olemassa olevaan kirjallisuuteen perustuen. Kysely laadittiin nimenomaan opinnäytetyötä varten, ja sen suunnittelussa hyödynnettiin tutkimustietoa sekä alan ammattilaisten kokemuksia.
COVID-19:n aiheuttamista seurauksista tiedetään maailmalla myös median kautta. Media on leimannut hoitajat koronaviruspandemian aikaisiksi sankareiksi. Jokainen näistä sankareista on yksilö, ja jokaisella heistä on oma henkilökohtainen kokemus työn kuormittavuudesta. Näitä kokemuksia tuleekin selvittää, jotta tulevaisuudessa pystytään puuttumaan mahdollisten uusien pandemioiden aiheuttamiin oireisiin ennaltaehkäisevästi.
Lue lisää opinnäytetyöstä:
Lähteet:
Cox, C. 2020. ‘Healthcare Heroes ‘: problems with media focus on heroism from healthcare workers during the COVID-19 pandemic. Journal of Medical Ethics. Vol. 46, 510-513. Viitattu 25.11.2021. https://jme.bmj.com/content/medethics/46/8/510.full.pdf
Croghan, I.; Chesak, S.; Adusumalli, J.; Fischer, K.; Beck, E.; Patel, S.; Ghosh, K.; Schroeder, D. & Bhagra, A. 2021. Stress, Relience, and Coping of Healthcare Workers during the COVID-19 Pandemic. Journal of Primary Care & Community Health. Vol. 12. Viitattu 15.11.2021. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8040550
Laukkala, T., Tuisku, K., Junttila, K., Haravuori, H., Kujala, A., Haapa, T. & Jylhä, P. 2020. COVID-19-pandemian aiheuttama psyykkinen kuormitus terveydenhuollossa -seuranta on perusteltua. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo15778#top-wrapper
Stelnicki, A. M.; Carleton, R. N. & Reichert, C. 2020. Nurses’ Mental Health and Well-Being: COVID-19 Impacts. Canadian Journal of Nursing Research. Vol. 52, No 3, 237–239. Viitattu 15.11.2021. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0844562120931623
WHO. 2021. WHO Coronavirus (COVID-19) Dashboard. Viitattu 30.11.2021. https://covid19.who.int
Teksti:
Ville Rajamäki
Sairaanhoitajaopiskelija
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK
Niina Vilén
Sairaanhoitajaopiskelija
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK
Patrik Waltari
Sairaanhoitajaopiskelija
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK
Tuija Leinonen
Yliopettaja
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK
Kuva: Ömer Yıldız