Miten vuorotyön haittavaikutuksia työkykyyn ja terveyteen voidaan ennaltaehkäistä?

Terveydenhoitotyön kehittämistehtävässä selvitettiin ja kuvattiin vuorotyön vaikutuksia työkykyyn ja terveyteen. Vuorotyö ja erityisesti yötyö on merkittävä terveysriski. Keskeiset keinot vuorotyön haittojen vähentämiseksi ovat muun muassa työvuorosuunnittelu, työn organisointi, työterveyshuollon teettämät terveysseurannat- ja neuvonnat sekä työntekijän omat keinot vuorotyöhön sopeutumisen helpottamiseksi.

Vuorotyö on yleinen työmalli maailmanlaajuisesti. Vuorotyössä työskennellään aamu-, ilta- tai yövuoroissa ja työtä tehdään niin sanotusti normaalin päivänvalon ulkopuolella. Yötyötä tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, ja sitä voidaan teettää säännöllisesti, esimerkiksi vuorotyössä. Vuorotyötä tehdään paljon palvelusektoreilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, pelastustoimessa, poliisivoimissa, matkailu- ja ravintola-alalla sekä ammattiliikenteessä. Suomessa vuorotyötä tekee noin viidennes työvoimasta.

Vuorotyö kuormittaa elimistöä

Vuorotyö ja erityisesti yötyö on merkittävä terveysriski, ja se on yhteydessä useaan terveyttä ja hyvinvointia heikentävään tekijään. Vuorotyö on riskitekijä joillekin somaattisille ja psykiatrisille sairauksille, kuten masennukselle, ja se lisää sairastumisriskiä kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Vuorotyöllä on todennäköisesti karsinogeenisiä vaikutuksia, ja se lisää siten riskiä muun muassa rinta-, eturauhas- ja paksusuolen syöpiin.

Vuorotyötä tekevillä raskaana olevilla on havaittu lisääntynyt riski keskenmenoon. Mikäli työntekijä on raskaana, yövuoroja ei tulisi olla enempää kuin yksi yövuoro viikossa keskenmenoriskin vuoksi. Myös iäkkäämmillä työntekijöillä tulisi olla vähemmän yövuoroja.

 

 

Vuorotyöllä on havaittu olevan heikentävä vaikutus elämänlaatuun. Yötyötä sisältävä vuorotyö häiritsee unirytmiä, lisää väsymystä ja aiheuttaa uniongelmia ja on yhteydessä muun muassa uni- ja valvetilan häiriöihin ja unettomuuteen. Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen (2021) yhteistutkimuksessa esitetään, että noin joka viides vuorotyötä tekevistä työntekijöistä kärsii vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä ja heistä puolet kärsivät väsymyksestä myös vapaa-ajalla.

Vuorotyön terveyshaittoja voi ja tulee ehkäistä

Työturvallisuuslain (738/2002, muutos 222/2023) mukaan työnantajan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu järjestelmällisesti selvittää sekä tunnistaa muun muassa työstä ja työolosuhteista sekä työajoista aiheutuvia vaara- ja haittatekijöitä. Vuonna 2021 päättyneessä ”Työajat, terveys, työhyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) – uusien työaikamallien ja ratkaisujen luominen Pohjoismaihin” -hankkeessa saatiin uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista ja samalla tutkijat päivittivät suositukset vuorotyön terveys- ja turvallisuusriskien ehkäisemiseksi. Esimerkiksi hyvällä työvuorosuunnittelulla voidaan ehkäistä terveyshaittoja ja vähentää sairauspoissaoloja.

Keskeiset keinot vuorotyön haittojen vähentämisessä ovat muun muassa työn organisointi, työvuorojen suunnittelu sekä työterveyshuollon tekemä terveysseuranta ja -neuvonta, mutta myös työntekijän omat keinot vuorotyöhön sopeutumisen helpottamiseksi. On tärkeää arvioida työaikojen kuormittavuutta, sillä niillä on vaikutusta ihmisen jaksamiseen, työhyvinvointiin, työkykyyn ja tuottavuuteen sekä terveyteen.

Työvuorosuunnittelulla helpotusta kuormittuneisuuteen

Vuorotyöjärjestelmiin vaikuttamalla ja tehokkailla toimilla työpaikoilla voidaan vaikuttaa väsymysoireisiin ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Suunnittelulla voidaan vähentää ja ehkäistä vuorotyöstä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia, kuten kognitiivista heikkenemistä sekä terveyshaittoja, joita yötyöstä voi aiheutua. Palautumisjaksot ja lepoaika tulisivat olla riittävän pitkät työvuorojen välillä.

Huomiota tulisi kiinnittää yövuorojen määrään, kiertosuuntaan sekä säännöllisyyteen:

• Työvuorojen kierto tulisi olla nopea ja myötäpäivään kulkeva -> aamuvuorosta päivävuoroon ja sitten iltavuoroon
• Vuorovälit tulisi olla ≥ 11 t ja työvuoron tulisi kestää ≤ 9 t; turvallisinta on, jos työvuoro on alle 12 t
• Peräkkäisiä yövuoroja ≤ 3

Työterveyshuolto vuorotyöntekijän tukena

Yötyö luetaan yhdeksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi työksi. Työterveyshuollolla on merkittävä rooli yötyötä sisältävissä työpaikoissa terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä. Menetelmiä on monia:

• työntekijöiden voimavarojen edistäminen
• terveysneuvonnan ja elämäntapaohjauksen antaminen, kuten unihygienia, unettomuuden hoito ja ravinnon ja liikunnan yhteensovittaminen unen kanssa
• terveystarkastukset ja terveyden seuranta
• työympäristön terveellisyyden arviointi ja terveellisyyden edistäminen
• osallistuminen asiantuntijana työvuorojen suunnittelussa yhdessä työnantajan kanssa

Vuorotyöläinen voi itse vaikuttaa omaan jaksamiseensa

Vuorotöistä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn voi jokainen työntekijä itse vaikuttaa muun muassa terveellisillä elämäntavoilla ja elämänhallinnalla, kuten stressinhallintakeinoilla ja työn ja muun elämän yhteensovittamisella.

Terveellisillä ruoka- ja juomavalinnoilla sekä säännöllisellä ateriarytmillä voidaan vaikuttaa terveyteen, vireyteen ja toimintakykyyn sekä edistää työkykyä. Yleisimmiksi lääkkeettömiksi keinoiksi väsymyksen ja unettomuuden ehkäisemiseksi ja unen laadun parantamiseksi ovat muun muassa päiväunet, unihygienia sekä kirkasvalolle altistuminen.

Liikunta toimii hyvänä hoitokeinona stressiin ja masentuneisuuteen.

Liikunta voi parantaa unen laatua ja siten ehkäistä unettomuutta tai liiallista uneliaisuutta. Se toimii myös hyvänä hoitokeinona stressiin ja masentuneisuuteen. Liikunnan on hyvä olla tehokasta, muttei liian kuormittavaa, ja sitä tulee välttää 2–3 tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta elimistö saa rauhoituttua rasituksen jälkeen.

Stressinhallintaa ja vuorotyöhön sopeutumista työpaikalla voi helpottaa muun muassa osallistumalla työkäytäntöjen ja oman työn kehittämiseen sekä työvuorosuunnitteluun ja tarvittaessa keskustella työkavereiden ja esihenkilön kanssa ja saada heiltä tukea. Yövuoron aikana väsymystä voi estää erilaisilla virikkeillä työn ohessa, kuten keskusteleminen työkaverin kanssa tai radion kuuntelu. Kotona stressinhallintaa voi toteuttaa sopimalla kodin pelisäännöistä.

Vuorotyön haittojen ehkäisy vaatii yhteistyötä

Tutkimuksilla on pystytty osoittamaan vuorotyön monenlaisia haitallisia vaikutuksia terveydelle ja hyvinvoinnille. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu, kun vuorotyöstä aiheutuvia haittoja lähdetään ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan. Ennaltaehkäisyn, työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä niin organisaation kuin työterveyden sekä työntekijöiden tahoilta.

Jokainen työntekijä on kuitenkin yksilöllinen ja reagoi eri tavalla kuhunkin tapaan, eikä ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ehkäistä ja hoitaa vuorotyöstä aiheutuvia haittoja. Ehkäisy vaatii kokonaisvaltaista otetta sekä tarpeen mukaan muokattuja ja yhdistettyjä tapoja ja menetelmiä.

 

Teksti:

Jenni Lilja, terveydenhoitajaopiskelija
Turku AMK

Janita Rietz, terveydenhoitajaopiskelija
Turku AMK

Maika Kummel, FT, TtM, yliopettaja, terveydenhoitaja
Turun AMK