Monialaisella simulaatiolla uusia näkökulmia vuorovaikutukseen ja potilasohjaukseen

Monialainen oppiminen koulutuksen aikana ja halu kehittää moniammatillisuutta ja -alaisuutta yhdessä on merkittävää oppimisen kannalta. Moniammatillinen opetus paitsi opettaa vähentämään ennakkoluuloja ja auttaa arvostamaan alan muita ammattilaisia myös parantaa vuorovaikutustaitoja ja lisää halua kehittää omaa yhteistyöosaamistaan. Tutustuminen muihin ammattialoihin jo urapolun alkumetreillä auttaa hahmottamaan käsitystä omasta roolista osana palvelujärjestelmää. Näin se antaa hyvät valmiudet tulevaan työelämään.

Syksyllä 2021 Turun ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun monialaisena yhteistyönä toteutettiin simulaatioita eri tavoin kommunikoivien potilaiden ohjaamisesta. Turun AMK:sta simulaatioon osallistui toisen vuoden ensihoidon opiskelijoita, joilla simulaatiot olivat osa kirurgisen potilaan hoitotyön opintojaksoa.

Tulkkiopiskelijat olivat ennalta valmistautuneet simulaatioihin potilastapauksia, joissa käytettiin joko suomen kieltä ja puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä tai suomalaista viittomakieltä. Ensihoitajaopiskelijat loivat näihin potilastapauksiin kirurgisille potilaille tyypillisiä potilasohjaustilanteita, ja tilanteet simuloitiin yhdessä tulkkiopiskelijoiden kanssa.

Ohjaus lisää potilaan voimavaroja ja ymmärrystä

Potilasohjaus on keskeinen osa kirurgisen potilaan hoitotyötä. Jokaisella potilaalla on lain takaama oikeus saada selkeästi ja ymmärrettävästi äidinkielellään tietoa voinnistaan ja hoidostaan, eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista. Potilasohjauksen tarkoituksena on vastata potilaan tiedon tarpeisiin, lisätä potilaan voimavaroja ja mahdollisuuksia selviytyä sairaudestaan ja sen hoidosta.

Potilasohjaus on luonteeltaan aktiivista, suunnitelmallista ja vuorovaikutteista keskustelua.

Potilasohjausta voi antaa useammalla eri menetelmällä, joista käytetyimpiä ovat suullinen-, kirjallinen- ja video-ohjaus. Kirjallinen ohje tukee yleensä muuta ohjausta, antaa ohjaustilanteelle struktuurin ja ehkäisee väärinkäsityksiä. Tiedon tulee olla potilaalle ymmärrettävää, rehellistä ja avointa. Potilaalta myös varmistetaan, että hän on ymmärtänyt saamansa ohjeet esimerkiksi niin sanotulla Teach back -menetelmällä, jossa potilas omin sanoin toistaa saamansa tiedon. Menetelmä parantaa tutkitusti itsehoidon tuloksia, lisää ymmärrystä ja potilastyytyväisyyttä.

Potilasohjaus on luonteeltaan aktiivista ja vuorovaikutteista keskustelua, joka on suunnitelmallista ja ongelmanratkaisukeskeistä. Hoitohenkilökunnan tulee olla aloitteellinen ohjauksen suhteen ja tarjota potilaalle mahdollisuus omaehtoiseen, yksilölliseen ja arvojensa mukaiseen hoitoon. Ohjauksessa täytyy huomioida potilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne.

Simulaatio on tehokas oppimismetodi

Simulaatiossa pyritään luomaan tosielämää muistuttavia, ohjattuja ja interaktiivisia tilanteita. Simulaation tavoitteena on jäljitellä potilaan hoitotapahtumakokonaisuutta tai yhtä osa-aluetta realistisessa ympäristössä arvioinnin ja palautteen toteuttamiseksi. Simulaatio on hyödyllinen menetelmä lisäämään ymmärrystä toisen ammattikunnan tehtävistä ja roolista hoitotilanteissa.

Kommunikointitilanteiden simulointi auttaa ymmärtämään kommunikaation haasteita ja valmistamaan kyseisen kaltaisia tilanteita varten. Simulaatio myös kristallisoi moniammatillisen hoitotyön merkitystä ja mahdollisuuksia. Simulaatio on koettu mielekkääksi ja tehokkaaksi oppimismetodiksi erityisesti erilaisten akuuttien hoitotilanteiden harjoitteluun.

Simulaatiotilanteessa olivat sairaanhoitaja, tulkki ja potilas. Tulkkiopiskelijaopiskelija toimi tulkkina, kun ensihoitajaopiskelija ohjasi potilasta, jota esitti toinen tulkkiopiskelija. Potilailla oli esimerkiksi puheen tuottamista ja toisilla myös sen ymmärtämistä vaikeuttava cp-vamma, afasia tai kehitysvamma.

Jokaisen ohjaustilannesimulaation jälkeen käytiin pienryhmän kesken jälkipuinti, jossa tuotiin esille tilanteessa heränneitä havaintoja niin toimijoiden kuin tarkkailijoidenkin näkökulmasta. Erityisesti nämä tilanteet ja reflektointi koetaan tehostavan oppimista.

Moniammatillinen yhteistyö tuotti oivalluksia

Vuorovaikutus ja kommunikointi muiden kanssa kuuluvat ihmisoikeuksiimme ja ovat siksi loukkaamattomia. Jokaisella on oikeus puhua ja ilmaista itseään. Ymmärretyksi tuleminen edellyttää toimivia kommunikointikeinoja. Yleensä hoitaja selviytyy ohjaustilanteesta puheella, mutta yksinään se ei aina riitä.

Perehdyimme simulaatioissa erilaisiin kommunikoinnin tapoihin sekä apuvälineisiin, joista koimme olevan valtavasti hyötyä tulevassa ammatissamme (kuva 1).

Ensihoitajaopiskelijat havaitsivat tulkin tulkkaavan puhetta viittomakieleksi nopealla tahdilla. Yleinen havainto oli, että omaa puhetta ei tarvinnut juurikaan hidastaa eikä ylimääräisiä taukoja lauseiden välissä tarvinnut pitää. Ohjaustilanteet etenivät lähes keskeytyksettä tai hidastelematta. Keskeytyksiä tuli liian nopean puhetahdin sijasta esimerkiksi vaikean ammattisanaston takia. Näissä tilanteissa tulkkiopiskelijat keskeyttivät sairaanhoitajan hetkeksi ja pyysivät tarkennusta, jotta asia ymmärretään oikein ja potilas saa oikeat tiedot.

Potilaiden ohjaustilanteissa esiin nousi potilaskeskeisyyden tärkeys ohjattaessa potilasta tulkin välityksellä. Hoitajan tulisikin kohdistaa asiansa ja vuorovaikutuksena potilaaseen, vaikka tulkki kääntääkin kaiken potilaan ja hoitajan välisen keskustelun. Konkreettinen keino tämän helpottamiseksi on, että hoitaja ja tulkki asemoituvat lähekkäin samalle puolelle potilasta, jolloin potilaan katse pysyy samassa suunnassa. Tällöin hoitaja puhuu potilaalle eikä tulkille. Näitä ja monta muuta asiaa opittiin moniammatillisessa yhteistyössä.

Teksti:

Tuomas Mikola, Julius Toivakka ja Ida Täckman
Ensihoitajaopiskelijat (PENHOK20), Turun AMK

Sanna Ojala
Lehtori, Turun AMK