Monikulttuurisuus voimavaraksi opiskelu- ja työyhteisöissä

Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt ja heidän taustansa ovat monipuolistuneet. Sen myötä korostuu kaksisuuntaisen kotoutumisen ja integraation merkitys. Oikeanlaisia toimenpiteitä ja palveluita tarjoamalla yhteiskunta voi helpottaa yksilön kotoutumisprosessia. Monikulttuurinen ympäristö antaa kaikille mahdollisuudet opiskella korkeakoulussa ja edetä työuralla.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvityksen mukaan maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin pääseminen yhteishaun kautta on haastavaa. Syinä tähän ovat muun muassa kielimuuri sekä suomalaisen opiskelu- ja työskentelykulttuurin vieraus. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden korkeakoulutusmahdollisuuksien parantamiseksi käynnistettiin Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2018 Opetushallituksen rahoittama kaksivuotinen POLULLA-hanke.

Hankkeessa maahanmuuttajataustaisia polkuopiskelijoita integroitiin osaksi tutkinto-opiskelijoiden ryhmää. Heidän opintojaan tuettiin erilaisten yksilö- ja ryhmänohjausten, mentoroinnin, tutoroinnin sekä vertaismentoroinnin keinoin. Projektin kahdestakymmenestä polkuopiskelijasta 14 valittiin hankkeen aikana tutkinto-opiskelijoiksi sosionomiopintoihin. POLULLA-hanke päättyi vuoden 2020 lopussa ja TKI-projektiharjoitteluryhmämme sai toimeksiannon järjestää projektin loppuwebinaari.

Epävarmuudesta onnistuneeseen lopputulokseen

Webinaarin järjestäminen oli meille kaikille opiskelijoille uutta. Alussa emme oikein tienneet, mihin tarttua. Onneksemme POLULLA-hankkeen projektipäällikkö Tiina Laakso sekä projektityöntekijä Anne Merta ohjasivat meidät tehokkaasti oikeille urille ja nopeasti olimmekin jo suunnittelemassa webinaarin sisältöä, varaamassa puhujia ja työstämässä markkinointimateriaalejamme.

Tiinan ja Annen avulla löysimme hyvin mielenkiintoisia puhujia ja saimme webinaariimme laajan skaalan näkökulmia ja aiheita. Webinaarin puheenvuoroista pyrittiin saamaan mahdollisimman kokemuksellisia. Mukaan haluttiin mahdollisimman paljon sellaisia puhujia, joilla on joko pitkäaikainen kokemus maahanmuuttajatyöstä tai -tutkimuksesta, tai he ovat itse maahanmuuttajia ja ovat kulkeneet oman polkunsa suomalaisiin korkeakouluopintoihin ja työelämään.

Puhujiksi valikoituivat Heidi Karvonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta, Abdullahi Sultan Globaalinuorista, Ilona Karilainen ja Hanna Yusuf Sateenkari Koto Ry:stä sekä Sari Vanhanen Siirtolaisuusinstituutista. Puheenvuorojen lisäksi webinaarimme sisälsi paneelikeskustelun, jossa panelisteina oli kolme projektiin osallistunutta opiskelijaa.

Hoitotyöhön lisää kulttuurisensitiivisyyttä

Paneelikeskustelussa POLULLA -hankkeen opiskelijat toivat esille heitä erityisesti hyödyttäneitä opiskelun tukipalveluja sekä niitä monia haasteita, joita he ovat opiskelunsa aikana kohdanneet. Tärkeiksi teemoiksi nousivat esimerkiksi osaamisen tunnistaminen, suomen kielen osaamisen merkitys opiskelu- ja työelämässä sekä kulttuurisensitiivisyys. Kulttuurisensitiivisyyden tärkeys näyttäytyi myös puheenvuoroissa:

− Kulttuurisensitiivistä osaamista tarvitaan kaikessa sosiaali- ja terveysalan työssä. Kulttuurisen kompetenssin omaavat jäsenet muokkaavat rakenteita aktiivisesti kulttuurisensitiivisemmiksi. Ja rakenteet mahdollistavat ja tukevat jäsenten kulttuurisensitiivistä työotetta ja kulttuurisen kompetenssin kasvua, summasi Heidi Karvonen kaksisuuntaista prosessia, jossa yhteisöt kasvavat monikulttuurisiksi.

Ennakointia ja viestintää

Projektiharjoittelumme toteutus vaati keskeneräisyyden sietämistä ja epävarmuuden hyväksymistä. Projekteille tyypillisesti meidänkin työmme sisälsi useita liikkuvia osia ja muuttuvia tekijöitä. Pyrimme johdonmukaiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn ennakoimalla tulevaa sekä tekemällä ”omassa päädyssämme” asiat valmiiksi aina niin pitkälle, kuin kulloinkin oli mahdollista. Projekti etenee vaiheittain, joten kaikkia tehtäviä ei pysty heti alussa määrittelemään kovin tarkasti. Selkeän työsuunnitelman ja aikataulun laatiminen sekä niiden päivittäminen koko webinaarin järjestämisen ajan mahdollistivat kuitenkin aikataulussa pysymisen, vaikka joitain asioita jouduimmekin esimerkiksi kierrättämään monen tahon kautta tai muokkaamaan moneen otteeseen.

Ennakoinnin ohella keskeinen tekijä onnistuneessa projektissa on viestintä. Pitkäjänteisen ja intensiivisen projektin tuloksena meistä kehittyikin yhteisöllinen tiimi, jossa avainasemassa oli toimiva viestintä niin ryhmän sisäisesti kuin ulospäinkin. Asiakkaan kanssa kommunikointi vaati aktiivista ryhmän sisäistä viestintää, jossa jokaisella oli vastuu paitsi omasta tietämyksestään myös muille tiedottamisesta. Ulospäin viestiessä pyrimme mahdollisimman selkeään ja tarkoituksenmukaiseen kommunikointiin. Vältimme turhia viestejä ja keskitimme informaatiota.

Markkinointiosaamista alan opiskelijalta

Tapahtuman markkinoinnin onnistumiselle asetimme painetta määrällisen tavoiteyleisön saamisella. Ryhmämme vaihto-opiskelija Yulia Goryacheva opiskelee omassa yliopistossaan Pietarissa markkinointia ja hänen asiantuntemuksensa oli korvaamatonta. Yulia muun muassa loi koko projektimme visuaalisen ilmeen. Yulian markkinointiosaaminen yhdessä omien ja asiakkaidemme verkostojen tuntemuksen kanssa johti tehokkaaseen ja kohdennettuun markkinointiin. Tehokkuudesta kertonee, että tavoittelemamme noin 40–50 osallistujan sijaan webinaariin ilmoittautuneita oli lähes sata.

Tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen on monissa työpaikoissa arkipäivää. Sosionomiopiskelijoina olemme tyytyväisiä, että TKI-projektiharjoittelussamme pääsimme tutustumaan syvemmin tapahtumien järjestämiseen ja osallistumaan keskusteluun monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajien korkeakoulutuksesta.

Koemme myös, että eri alan vaihto-opiskelijan mukanaolo tarjoaa, kielikylvyn lisäksi, arvokkaan tilaisuuden tutustua vieraaseen kenttään. Yulian sanoin: “Going beyond usual activities allows to expand understanding of different specialities. I learned more about what social project marketing is and also gained experience in interacting with different audiences.” Meille sosionomiopiskelijoille yhteistyö puolestaan opetti markkinoinnin tärkeydestä ja monipuolisuudesta.

Kaikkineen koemme projektiharjoittelun olleen hedelmällinen ja opettavainen kokonaisuus ja kokemuksesta olevan jatkossakin hyötyä, niin tulevissa opinnoissamme kuin työelämässäkin.

Teksti

Emmi Korkeamäki
Sosionomiopiskelija
Turun AMK

Martin Rätsep
Sosionomiopiskelija
Turun AMK

Sanni Sedrani
Sosionomiopiskelija
Turun AMK

Yulia Goryacheva
Advertising and Public relations student
Russian Presidental Academy of National Economy and
Public Administration (North-west Institute of management)

Tiina Laakso
Lehtori
Turun AMK