Motivoiva haastattelu on tehokas ohjaustapa nuorten tupakoinnin vähentämisessä

Motivoiva haastattelu on tutkimusten mukaan tehokas ohjaustapa nuorten tupakoinnin vähentämisessä ja toimii paremmin kuin muut ohjaustavat. Se nostaa nuoren keskiöön ja lisää tyytyväisyyttä sekä on yhteydessä parempiin tuloksiin. Nuoret kokevat, että ohjaajan läsnäolo, kuuntelu, keskustelu, kehut ja ratkaisukeskeisyys auttavat tupakoimisen vähentämisessä ja lopettamisessa.  

Terveydenhuollossa tarvitaan uusia ja vaikuttavia keinoja ihmisten terveyden edistämiseen, sillä vanhat lähestymistavat, kuten tiedon jakaminen, ovat osoittautuneet huonotehoisiksi pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä. Ilahduttavaa on, että käyttäytymiseen vaikuttavat interventiot ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

Erityisesti motivoiva haastattelu on hyvä menetelmä riskikäyttäytymiseen puuttumisessa. Motivoiva haastattelu soveltuu monipuolisuutensa vuoksi hyvin erilaisiin asiakaskohtaamisiin. Sitä voidaan hyödyntää, kun halutaan puuttua esimerkiksi ylipainoon, tupakointiin ja alkoholin liikakäyttöön.

Kasvokkain tapahtuva haastattelu vaikuttaisi olevan
tehokkaampaa kuin internetin kautta tapahtuva ohjaus.

Suoranaisia yhteneviä käytännön ohjeita motivoivan haastattelun käyntikerroille ei ole, mutta tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että kun motivoiva haastattelu kestää enemmän kuin 20 minuuttia, on se tehokkaampaa kuin sitä lyhyempi tuokio. Lisäksi kasvokkain tapahtuva haastattelu vaikuttaisi olevan tehokkaampaa kuin internetin kautta tapahtuva ohjaus. Ohjauksen tehoon vaikuttavat myös hoitotyöntekijän tietotaito ja kokemus motivoivasta haastattelusta ohjaustapana.

Motivoivan haastattelun lopuksi olisi hyvä tehdä suullinen yhteenveto käydystä keskustelusta, tarvittaessa jo keskustelun aikanakin. Kannattaa sopia seuraava tapaamiskerta nuoren kanssa, sillä sen koetaan lisäävän nuoren sitoutumista muutoksen tekemiseen.

Mitä on motivoiva haastattelu?

Motivoiva haastattelu tarkoittaa yhteistyölle perustuvaa keskustelutapaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa henkilön omaa motivaatiota ja sitoutuneisuutta tehtävään muutokseen. Motivoivan haastattelun keskeiset periaatteet ovat empatian osoittaminen, asiakkaan itseluottamuksen ja omien kykyjen vahvistaminen, ristiriidan esiintuominen nykyisen ja tavoiteltavan tilanteen välillä sekä väittelyn välttäminen. Motivoivan haastattelun perusmenetelmiä ovat avoimet kysymykset, reflektoiva kuuntelu ja yhteenvetojen tekeminen keskustelun aikana.

Motivoiva haastattelu on ihmiskeskeinen ohjaustapa, jonka tavoitteena on ratkaista muutokseen liittyvää ristiriitaisuutta. Motivoivaa haastattelua tehdään aina jonkun kanssa, ei jollekin. Neljä keskeistä tekijää, jotka luovat motivoivan haastattelun ilmapiirin, ovat kumppanuus, hyväksyntä, myötätunto ja ajattelemaan herättely. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen vahvuuksiaan ja yrittämistään tuetaan. Motivoivan haastattelun tarkoituksena on herätellä ihmisen sisällä jo olevaa halua muutokseen sen sijaan, että yritettäisiin luoda ulkopuolelta hänelle halu muutokseen.

Keskustelun ilmapiirin tulee olla muutokseen kannustavaa

Motivoivassa haastattelussa on tarkoituksena rakentaa keskustelu siten, että ihminen itse puhuu ja vakuuttaa itsensä muutoksen tarpeesta. Muutoksen tulee rakentua omista arvoista ja mielenkiinnon kohteista käsin. Tarkoitus on, ettei autettavan puolesta tehdä liian paljon, eikä toisaalta liian vähänkään. Jos asiakas kokee vuorovaikutuksen painostavaksi, saattaa se jopa ehkäistä elämäntapamuutokseen ryhtymistä. Neutraali lähestymistapa auttaa asiakasta sitoutumaan omahoitoonsa.

Useimmat elämäntapamuutosta tarvitsevat ihmiset ovat epäröiviä muutoksen tekemisen suhteen, ja he näkevät yhtä aikaa syitä muutoksen tekemiselle ja syitä olla tekemättä sitä. Epäröivyys on luonnollinen osa muutosprosessia, ja se onkin yleisin askel jäädä jumiin muutosprosessissa. Käytännössä välillä otetaan askel muutoksen suuntaan ja heti perään toinen askel kohti vanhaa tuttua tapaa. Epäröivyydestä voi päästä eteenpäin valitsemalla, kumpaan suuntaan haluaa kulkea, ja sitten pitää tiukasti kiinni tästä päätöksestä.

Ohjaajalta vaaditaan hyvää kuuntelutaitoa
ja yhdessä etenemisen asennetta.

Vasta kun ihminen itse vakuuttuu muutoksen tarpeellisuudesta, on hänen mahdollista päästä eteenpäin. Väittelystä ei ole kuin haittaa. Kun ihmisiä lähestytään motivoivan haastattelun keinoin, kokevat he enemmän yhteistyöhalukkuutta, optimismia, turvallisuutta, ymmärtäväisyyttä ja ajattelevat, että muutos on mahdollista tehdä.

Motivoivassa haastattelussa on tärkeintä omaksua menetelmän henki ja ohjausdialogi. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaaja kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja hänen päätöksenteko-oikeuttaan. Riskitekijöistä ei tarvitse kuitenkaan vaieta, vaan ohjaaja johtaa keskustelua muutospuheen suuntaan, ja asiakas voi sitä kautta punnita muutokseen liittyviä etuja ja haittoja ja niiden ratkaisukeinoja. Ohjaajalta vaaditaan hyvää kuuntelutaitoa ja yhdessä etenemisen asennetta.

Kuuntelemalla voi tunnistaa muutospuheen ja tukea asiakasta

Motivoivan haastattelijan on tärkeää huomata muutospuhe. Asiakas voi esimerkiksi sanoa “minun todella täytyisi lopettaa tupakointi”, jolloin haastattelija voi heti tukea häntä tekemään sen päätöksen. Joskus muutospuhe voi olla hyvin hienovaraista, kuten “jotakin minun elämässäni pitäisi muuttua”. Myös asiakkaan arvojen ja käyttäytymisen välistä eroa voi hyödyntää kannustettaessa häntä muutokseen. Jos esimerkiksi perheellinen tupakoi, voi häntä motivoida tupakoinnin lopettamiseen, jotta hän pysyy terveenä perheensä vuoksi.

Motivoivan haastattelun eteneminen kohti muutosta voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, jotka voivat kulkea myös päällekkäin tai edestakaisin. Nämä neljä vaihetta ovat terapeuttinen sitoutuminen, keskittyminen, herättely ja suunnittelu. Ensimmäinen vaihe on terapeuttinen sitoutuminen, jonka päälle kaikki muut asiat rakentuvat. Sitoutuminen on prosessi, jossa molemmat osapuolet etsivät yhteyttä toisiinsa ja muodostavat yhteistyösuhteen. Tavoitteena on rakentaa molemminpuolinen luottamus ja molempia kunnioittava yhteistyösuhde.

Toisena vaiheena on keskittyminen, joka tarkoittaa prosessia, jossa muodostetaan ja otetaan suunta muutosta koskevalle keskustelulle. Tässä selvitetään, että minkälaista muutosta kyseinen ihminen toivoo. Kolmas vaihe on herättely, jossa nostatetaan ja herätellään asiakkaan omaa motivaatiota muutosta kohtaan. Tässä pyritään saamaan asiakas sanoittamaan itse, miksi hän haluaa muutosta. Viimeisenä vaiheena on suunnittelu. Siinä asiakas on jo löytänyt motivaation muutokselle ja alkaa pohtia keinoja muutoksen toteuttamiselle. Suunnittelu on jatkuva prosessi, sillä niitä voi joutua useastikin muokkaamaan muutoksen edetessä tai olosuhteiden muuttuessa.

Eräs tärkeimmistä ohjaustaidoista on avointen kysymysten tekeminen

Motivoivaan haastatteluun kuuluu muutamia tärkeitä kommunikointitaitoja, kuten avoimien kysymysten tekeminen, asiakkaan vahvistaminen, reflektoiva kuuntelu, yhteenvetojen tekeminen, tiedottaminen ja neuvominen.

Avoimet kysymykset rohkaisevat potilasta tekemään ääneen itsearviointia omasta tilanteestaan. Avoin kysymys alkaa esimerkiksi sanoilla ”miten, kuinka, milloin”, eikä siihen voi vastata dikotomisesti kyllä tai ei. Kysymys voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti: “Mitä tiedät tupakoinnin riskeistä?”. Tällöin ohjaaja saa tietoa asiakkaan aiemmasta tietotasosta. Ihminen motivoituu yleensä muuttamaan vain sellaisia asioita, joihin hän on itse tyytymätön, joten toinen hyvä aloitus voisi olla: “Mikä sinua omassa terveydentilassasi tällä hetkellä huolestuttaa eniten?”.

Tämä kehitystehtävä on osa Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-hanketta ja kuuluu NUOTe: Nuoret, nikotiini ja terveys -terveyden edistämisen koulutuskokonaisuuteen. Tarkoituksena oli selvittää, miten motivoivaa haastattelua voidaan hyödyntää yksilöohjauksessa, sekä tuottaa tutkittuun tietoon perustuen kysymyssarja ammattilaiskäyttöön.

 

Teksti:

Sara Ohrankämmen
Terveydenhoitaja

Emilia Ryhtä
Terveydenhoitaja

Veronika Janhunen
Sairaanhoitaja (YAMK)

Minna Salakari
Lehtori, FT

Maika Kummel
Yliopettaja, FT