Muutosjohtaminen on avaintekijä sote-alan digitalisaatiossa

Sosiaali- ja terveysalalla toimivat ammattilaiset ovat tottuneet tietynlaiseen toimintatapaan ja -ympäristöön – kohtaaminen, ilmeet ja eleet sekä fyysinen ympäristö ovat olleet läsnä jokapäiväisessä työssä. Esihenkilöt ovat olleet tavoitettavissa, ja he ovat olleet seuraamassa työtä läheltä ja antaneet siihen tarvittaessa tukea.

Kun työntekijöiden toimintaympäristö muuttuu, muuttuvat myös työkalut sekä alustat, joiden avulla viestitään. Suurin osa kanssakäymisestä saattaakin tapahtua digitaalisilla alustoilla. Digitalisaation lisääntyessä sote-alalla tarvitaan uudenlaisia taitoja mutta myös uudenlaista johtajuutta.

Uudet toimintatavat vaativat osaamista ja työyhteisön tukea

Hoitajien ja hoitotyön johtajien toimintaympäristö muuttuu, kun digitaaliset menetelmät ja hoitopolut yleistyvät. Sote-toimipisteistä siirrytään kotiin tekemään etätyötä, ja potilas kohdataan erilaisten digitaalisten alustojen avulla. Ilmeet, eleet ja fyysinen ympäristö jäävät pois.

Myös esihenkilön läsnäolo ja tavoitettavuus saattavat muuttua. Olennaisia kysymyksiä ovat, miten johtaa ihmisiä, joiden kanssa ei ole samassa ympäristössä ja miten tukea heitä tekemään työtä, jota itse ei pysty konkreettisesti seuraamaan. Miten muutosta johdetaan, kun työtä on totuttu tekemään eri tavalla, erilaisessa ympäristössä?

Esihenkilöt tarvitsevat sekä ylemmän johdon että alaistensa tukea muutoksessa ja sen johtamisessa – tilanne on kaikille osapuolille uusi, ja yhteistyöllä saavutetaan parempia tuloksia. Myönteinen asenne ja molemminpuolinen tuki luovat hyvän perustan muutoksen keskellä kehittymiselle ja kasvamiselle.

Työntekijät tarvitsevat esihenkilön kannustusta muutostilanteessa

Esihenkilön on tuettava alaisiaan muutoksessa ja varmistettava, että työntekijät hallitsevat uudet järjestelmät ja osaavat pyytää apua niiden käyttöön. Tuen ja avun saamisen pitäisi onnistua digitaalisesti, mutta on huomioitava, että digitaaliset alustat eivät täysin korvaa henkilökohtaisia keskusteluja.

Sote-alan työntekijät tarvitsevat yhä enemmän kannustusta ja tukea työn muuttuessa itsenäisemmäksi ja samalla yksinäisemmäksi. Esihenkilöiden tulisi olla tavoitettavissa ja helposti lähestyttävissä, ja viestinnän merkitys korostuu muutostilanteissa.

Kaiken muutoksen ei kuitenkaan tulisi tapahtua samaan aikaan, vaan työyhteisössä tulisi edetä pienin askelin, jotta sopeutuminen uuteen tapahtuu sujuvasti eikä herätä voimakasta muutosvastarintaa.

 

Teksti:

Pauliina Talja
Sairaanhoitaja, kätilö, ensihoitaja
Master School -opiskelija, terveysteknologia
Turun AMK

Minna Salakari, FT, lehtori
Turun AMK

Jan Holmberg, pt. tuntiopettaja
Turun AMK