Nuorten terveyskäyttäytymisen eriarvoisuuteen tartutaan osallistavalla otteella

ANKKURI-hankkeelle luotiin terveyden edistämisen ja päihteettömyyden tukemisen vuosikello YAMK-opinnäytetyönä. Vuosikello yhdenmukaistaa nuorille tarjottavaa terveyttä edistävää toimintaa ja kaventaa toisen asteen koulutusten terveyseroja.  

WHO:n (2020) mukaan jokaisen koulun tulisi olla terveyden edistämisen koulu, jossa käytetään koko oppilaitoksen potentiaalia kehittämällä fyysisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja toiminnallinen ympäristö.

Nuoria osallistava, tutkittuun tietoon pohjaava nuorten terveyden edistämisen toiminta on toivottua Turun ammatti-instituutissa. Oppilaitoksessa on jo paljon nuorten terveyden edistämisen ja päihteettömyyden tukemisen toimintaa, mutta toiminnassa, henkilökunnan aktiivisuudessa ja tiloissa on eroavaisuuksia eri koulutalojen välillä.

Nuorten terveyserot kasvavat toisen asteen koulutuksessa

Nuoret voivat vuosi vuodelta paremmin: he ovat tyytyväisempiä elämäänsä, käyttävät vähemmän päihteitä ja kokevat terveytensä pääosin hyväksi. Näitä positiivisia muutoksia varjostaa kuitenkin se, että erityisesti fyysisen aktiivisuus sekä sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi ovat huonontuneet.

Terveysongelmien polarisoituminen aiheuttaa lisäksi sen, että huono-osaisemmat voivat entistäkin huonommin. Ammattiin opiskelevien nuorten terveys on huonompi kuin heidän lukiolaisten ikätovereidensa, ja nuorten terveyskäyttäytymisessä on suuria eroja näiden kahden toisen asteen koulutusmuodon välillä.

Nuorten terveyserojen polarisoitumiseen on siis puututtava järjestelmällisesti ja laaja-alaisesti. Tähän haasteeseen vastaa THL:n rahoittama ANKKURI-hanke. ANKKURI-hanke edistää ammattiin opiskelevien nuorten terveyttä ja päihteettömyyttä ja sen tavoitteena on terveyden edistämisen juurruttaminen osaksi ammattioppilaitosten toimintaa.

Yhteisöllisyys ja osallistaminen ratkaisuna nuorten terveyseroihin?

Terveyttä uhkaavaan terveyskäyttäytymiseen, kuten tupakkatuotteiden ja alkoholin käyttöön, fyysiseen passiivisuuteen ja epäterveellisiin ruokailutottumuksiin pystytään onneksi tehokkaasti vaikuttamaan nuoruudessa. Tässä oppilaitokset ja niiden henkilökunta ovat ensisijaisessa asemassa, viettäväthän nuoret suuren osan ajastaan opiskellen.

Oppilaitokset tarjoavat opetuksen lisäksi yhden suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisen lämpimän aterian päivässä, mahdollisuuden koululiikuntaan ja yhdessä tekemiseen sekä tukea ja apua luotettavilta aikuisilta. Näiden lisäksi on tärkeää tarjota matalan kynnyksen terveystietoutta ja samalla esitellä nuorille terveellisiä ajanviettotapoja esimerkiksi päihteidenkäytön sijaan.

Yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta koetaan mielekkäänä ja hyvinvointia lisäävänä.

Terveyden edistämistyö vaatii nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten säännöllistä kouluttautumista ja kollegiaalista tukea, jotta toiminta on ajantasaista ja johdonmukaista. Hankkeisiin osallistuminen nähdään motivoivana keinona keksiä uutta toimintaa ja lisätä yhteistyötä eri tahojen välillä.

Ammattiin opiskelevat nuoret haluavat myös itse olla osallisina ja vaikuttaa kouluympäristöön ja heitä koskevaan toimintaan. Opiskelijat toivovat toiminnallista, virikkeellistä ajanvietettä esimerkiksi väli- ja hyppytunneille. Yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta koetaan mielekkäänä ja hyvinvointia lisäävänä.

Mahdollisuuksien vuosikello

Jotta terveyden edistämisen toiminta olisi tavoitteellista ja hyvin organisoitua, voidaan työskentelyn tukena käyttää kehittämistyökaluja, kuten teemoitettua vuosikelloa. Nuorten terveyden edistämisen ja päihteettömyyden tukemisen vuosikello yhdistää Turun ammatti-instituutin (TAI) koulutalojen toimintaa.

Vuosikello lisää yhteistyökumppaneiden käytön mahdollisuutta ja tarjoaa uusia ideoita, jotta nuorten saama terveysopetus olisi ajantasaista ja tasavertaista opetusalasta riippumatta. Vuosikello on luotu TAI:n ammattilaisista koostuvan asiantuntijaraadin asiantuntijuutta ja työpajatyöskentelyä hyödyntäen vastaamaan parhaiten juuri TAI:n tarpeisiin.

Nuoret saavat itse ideoida, suunnitella ja toteuttaa terveyden edistämisen toimintaa yhdessä ammattilaisten kanssa.

Vuosikellossa esitellään kuusi nuorten terveyden edistämisen teemaa, jotka ovat nikotiinituotteet, alkoholi ja huumeet, mielenterveys, seksuaaliterveys, liikunta, fyysinen aktiivisuus ja painonhallinta sekä ruutuaika ja tietotekniikka. Jokaisen teeman alle on kehitetty koko opiskeluvuoden varrelle toiminnallisia aktiviteetteja nuorten tarpeet edellä.

Nuoret saavat itse ideoida, suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyden edistämisen toimintaa yhdessä opetushenkilökunnan, yhteistyökumppanien ja tukitoimia tarjoavien ammattilaisten kanssa. Toimintaa voidaan toteuttaa esimerkiksi terveyskioskeina, rastikierroksina, interaktiivisina peleinä, asiantuntijavierailijoina, postereina ja somehaasteina.

Kohti yhtenäistä ja tasapuolista terveyden edistämisen työtä

Lopullisesta vuosikellosta ja toiminnasta tulee koulutalojen opiskelijoiden näköinen alati muuttuva kokonaisuus, joka tarjoaa nuorille oikeanlaista ja oikeanaikaista terveysneuvontaa. Vuosikellon sisältävän toiminnan on tarkoitus olla nuorten hyvinvointia lisäävää, päihteettömyyttä edistävää ja sosiaalisia taitoja kehittävää.

Työpajatyöskentelyyn sekä vuosikellon ideointiin ja arviointiin osallistuneiden asiantuntijaraatilaisten paneutuminen ja panostaminen nuorten terveyden edistämiseen oli hyvin aistittavissa. Työpajassa syntyneet ideat olivat käyttökelpoisia ja innovatiivisia. Työskentelyssä annettu palaute oli rehellistä sekä rakentavaa ja toiminnan kehittämiseen suhtauduttiin myönteisesti.

Turun ammatti-instituutissa halutaan kehittää toimintaa nuoria yhä osallistavampaan suuntaan ja tämä helpottanee vuosikellon juurruttamista osaksi TAI:n pysyvää toimintaa ja nuorten motivoimista terveellisempien elämäntapojen valintaan.

 

Teksti:

Sari Honkavaara
Sairaanhoitaja, AMK
YAMK-opiskelija, kliininen asiantuntijuus (mielenterveys- ja päihdetyö)
Turun AMK

Johanna Berg
Lehtori, TtT
Turun AMK