Onnistuneen potilasohjauksen edellytykset

Potilaan ohjaaminen on hoitajilla ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla suuri osa työtä. Teimme opinnäytetyön siitä, miten kehittää kotiutuvan sisätautipotilaan potilasohjausta paremmaksi ja mitä osa-alueita potilaan ohjaamisessa tulee ottaa huomioon.

Haimme opinnäytetyön aineiston tunnetuista terveysalan suomalaisista ja kansainvälisistä tietokannoista ja lopulta 16 tutkimusta valikoitui kirjallisuuskatsaukseen. Aineisto kertyi Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Suurin osa valitusta materiaalista oli tuotettu Suomessa.

Potilasohjauksen osa-alueet

Potilasohjauksen osa-alueet voidaan jakaa viiteen osaan:

• sairauden vaikutus potilaan jokapäiväiseen elämään
• lääkitys
• tunteet
• sosiaalinen tuki
• elämäntavat

On tärkeää kertoa potilaalle tietoa sairaudesta ja sen mahdollisesta etenemisestä.

Lääkityksen ohjauksessa tulee ottaa huomioon se, mihin lääke on määrätty, lääkehoidon tavoite, mahdolliset haittavaikutukset.

Tunteiden osalta on tärkeää, että hoitaja ja potilas ovat vuorovaikutuksessa. Se luo edellytykset toimivalle potilasohjaukselle, josta saadaan tällöin irti mahdollisimman suuri hyöty. Emotionaalinen tuki ilmenee kuuntelemisena, mikä onnistuneessa potilasohjauksessa on yksi peruspilareista. Pitkäaikaissairaille yleisimpiä tunnetiloja ovat ahdistuneisuus ja masentuneisuus.

Sosiaalisen tuen tarkoitus on tarjota potilaalle tietoa erilaisista vertaistukipalveluista, kuten kuntoutuksesta ja mahdollisista tukiryhmistä. Sosiaalisen tuen on myös tarkoitus tuoda potilaan omaiset lähemmäs hoitoa ja osallistumaan siihen.

Ohjaus elämäntavoista pitää sisällään tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta, matkustamisesta, seksuaalisuudesta ja päihteiden, kuten alkoholin, käytöstä tai tupakoinnista. Elämäntapojen kartoittamisessa on tärkeä huomioida potilaan omat mielipiteet ja ajatukset, sillä elämäntapojen muutos lähtee pitkälti potilaasta itsestään. Siksi niissä kannustaminen on äärimmäisen tärkeää ja omaisten ottaminen mukaan elämäntapamuutoksen ohjaamiseen lisää myös potilaan sitoutumista muutokseen.

Potilaalle tulee kertoa, miten sairaus tulee vaikuttamaan hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Mahdolliset hoitomuodot, -suositukset ja -linjaukset tulee kertoa potilaalle hänen ymmärtämällään tavalla. Myös mahdolliset rajoitukset elämäntavoissa tulee kertoa selkeästi ja ymmärrettävästi. Potilaalle tulee kertoa, missä häntä hoidetaan ja mihin ottaa yhteyttä akuuteissa tilanteissa. Myös sairauden hoidon kustannuksista tulee potilaalle kertoa, jotta hän voi varautua asiaan ja hakea mahdollisia korvauksia.

Potilasohjauksesta parempaa

Hyvä potilasohjaus auttaa potilasta sitoutumaan paremmin lääkitykseen, terveellisempiin elämäntapoihin ja itsehoitoon. Potilaan ohjauksessa tulisi huomioida se, että sairauden ollessa akuutissa vaiheessa hän ei pysty sisäistämään annettua tietoa samalla tavalla, kuin jos hän olisi ei-akuutissa vaiheessa.

Potilaat kokivat, että onnistuneen potilasohjauksen ansiosta heidän varmuutensa omasta olostaan ja elämänlaatuunsa olivat parantuneet. Potilasohjauksen vaikuttavuutta voidaan lisätä kiinnittämällä huomiota ohjauksen hyödyttäviin tekijöihin kuten ohjausmenetelmiin, käytettäviin resursseihin, ohjauksen sisältöön sekä potilaasta riippuviin tekijöihin.

Hoitohenkilökunnan on tärkeää myös jatkuvasti ylläpitää ja kehittää potilasohjaustaitoja. Uusien ohjausmenetelmien sisäistäminen, käyttäminen ja kehittäminen vie aikaa. Digitalisaatiota voitaisiin nyt jo hyödyntää paremmin potilaan ohjaamisessa. Näin potilaalle voitaisiin tarjota kotiin helposti ja luotettavasti tieteelliseen pohjaan perustuvaa tietoa ja ohjausta.

 

Teksti

Lasse Nikkonen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Saara Reinikainen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Elina Viljamaa
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Sirpa Nikunen
Lehtori, THM
Turun AMK

Tiina Pelander
Yliopettaja, TtT
Turun AMK