Opiskelijavastaavien tehtävät ja kokemuksia kliinisen harjoittelun ohjauksesta

08.03.2021

Opiskelijavastaavat toimivat opiskelijaohjauksen vastuuhenkilöinä omissa yksiköissään. Heidän tehtävänään on edistää ohjauksen hyvää laatua ja toimivuutta. Samalla he ovat avainasemassa opiskelijamyönteisen ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä. Opiskelijaohjaukseen suhtaudutaan positiivisesti ja ohjaajilla on harjoittelujaksojen ohjauksesta pääsääntöisesti hyviä kokemuksia.

Toteutin opinnäytetyöni kirjallisuuskatsauksena. Sen tarkoituksena oli selvittää, mitä tehtäviä opiskelijavastaaville kuuluu ja millaisia kokemuksia heillä on opiskelijan kliinisen harjoittelun ohjauksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää opiskelijavastaavien toimenkuvan kehittämisessä ja heidän työnsä tukemisessa.

Jokaiseen terveydenhuollon harjoitteluyksikköön on nimetty yksi tai useampi opiskelijavastaava. Opiskelijavastaavilla on tärkeä rooli yksiköittensä opiskelijaohjauksen vastuuhenkilöinä.  Sairaanhoitajalle kuuluvien perustöiden ohella opiskelijavastaavat ovat vastuussa opiskelijan kliinisen harjoittelujakson suunnittelusta, toteuttamisesta sekä harjoitteluyksikön opiskelijaohjauksen kehittämisestä. Opiskelijavastaavilla on paljon erilaisia tehtäviä ja vastuita, jotka eivät rajaudu pelkästään opiskelijan suorittaman harjoittelujakson ajalle. Opiskelijaohjausta lukuun ottamatta eniten aikaa vievät tehtävät ajoittuvatkin nimenomaan harjoittelujaksojen ulkopuolelle.

Opiskelijavastaavan tehtävänä on perehtyä terveysalan opetussuunnitelmiin, tietää opiskelijan harjoittelujaksolle asetetut tavoitteet sekä tuntea opiskelijaohjauksen laatusuositukset. Opiskelijavastaavan tulee olla tietoinen osastolle harjoitteluun tulevista opiskelijoista ja tiedottaa uuden opiskelijan saapumisesta yksikköön.

Opiskelijavastaavan on huolehdittava, että opiskelijan harjoittelujakson alkaessa hänelle on nimetty yksi tai useampi lähiohjaaja. Yksikön opiskelijavastaavalla on myös vastuuna opiskelijan asianmukainen perehdytys harjoitteluyksikköön. Opiskelijavastaavan on huolehdittava, että opiskelija täyttää sähköisen opiskelijapalautelomakkeen (CLES) harjoittelujakson lopussa. Lisäksi hän tiedottaa yksikköön tulleista palautteista ja niiden sisällöstä muulle henkilökunnalle. Tarkoituksena on, että yksikön opiskelijaohjausta kehitetään saadun palautteen pohjalta. Opiskelijaohjaajakoulutuksiin ja -palavereihin osallistuminen kuuluu myös olennaisena osana opiskelijavastaavan työnkuvaan.

Lähes puolet sairaanhoitajan opinnoista suoritetaan työharjoitteluna useammassa erillisessä harjoittelujaksossa, joissa kussakin keskitytään eri osaamisalueisiin. Kliininen harjoittelu tapahtuu tulevaa ammattia vastaavassa työympäristössä moniammatillisessa työyhteisössä. Harjoittelujaksojen aikana opiskelija pääsee tutustumaan sosiaali- ja terveysalaan, opettelemaan erilaisia hoitotyön taitoja sekä soveltamaan tiedollista ja taidollista osaamistaan. Harjoittelujaksoilta saadut opit ja kokemukset voivat vaikuttaa merkittävästi opiskelijan alalla suuntautumiseen, joten harjoitteluyksiköiden opiskelijaohjaukseen panostamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Ohjaajien kokemukset harjoitteluohjauksesta kiteytyivät viiteen teemaan

Opiskelijaohjaukseen suhtauduttiin aikaisempien tutkimusten mukaan positiivisesti, ja ohjaajilla oli harjoittelujaksojen ohjauksesta pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Ohjauskokemuksiin vaikuttivat eniten ohjaajan onnistumisen tunne, ajan riittävyys, tuki, tehtävän kuormittavuus ja palautteen antaminen.

Onnistumisen tunteita ohjaajat kokivat erityisesti opiskelijan kehittyessä käytännön hoitotehtävissä. Myös uuden tiedon tai taidon opettaminen tuotti ohjaajille mielihyvää. Ohjaustehtävään käytettävissä olevan ajan riittämättömyys aiheutti puolestaan tyytymättömyyttä ja nosti stressitasoa. Kuormituksen lisääntyessä myös innostus opiskelijaohjausta kohtaan väheni. Ohjaajat tarvitsivat tukea vastuutehtävänsä toteuttamisessa monelta eri taholta. Opiskelijaohjauksen toteutukseen he toivoivat eniten tukea esimieheltään. Toisaalta koko työyhteisön tuki koettiin tärkeäksi, koska sairaanhoitajan työ on tiimityöskentelyä.

Palautteen antaminen koettiin keskeiseksi osaksi ohjausprosessia sekä ohjaajan ja opiskelijan ohjaussuhdetta. Palautteen antamiseen liittyi kuitenkin ristiriitaisia tunteita. Positiivisen palautteen antaminen koettiin mielekkääksi, kun taas negatiivisen ja rakentavan palautteen antaminen vaikeaksi.

Lue lisää

Pääset lukemaan koko opinnäytetyön tästä linkistä.

Lähteet

Bennett, M. & McGowan, B. 2014. Assessment matters – mentors need support in their role. British Journal of Nursing Vol. 23, No. 9, 454-458

Bos, E.; Silen, C. & Kaila, P. 2015. Clinical supervision in primary health care; experience of district nurses as clinical supervisors – a qualitative study. BMC Nursing Vol. 14, No. 39. Viitattu 10.11.2020.

Devlin, N & Duggan, S. 2019. An evaluation of nurses’ experiences of mentoring pre-registration students. British Journal of Nursing Vol. 29, No. 5, 308-313. Viitattu 10.11.2020.

HUS 2014. HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja. Helsingissä 28.5.2014.

KSSHP 2018. Opiskelijaohjauksen vastuuhenkilöt. Viitattu 20.10.2020.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559 muutoksineen. Annettu Helsingissä 28.6.1994. Viitattu 19.10.2020

Lehtola, A. & Vehkaperä, A. 2008. Opiskelijaohjaus ennen ja jälkeen ohjauskoulutuksen – opiskelijavastaavien näkökulma. Pro gradu- tutkielma. Oulu: Oulun yliopisto

Rylance, R.; Barrett, J.; Sixsmith, P. & Ward, D. 2017. Student nurse mentoring: an evaluative study of the mentors’ perspective. British Journal of Nursing Vol. 26, No. 7, 405-409. Viitattu 12.11.2020.

VSSHP 2020. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ja koulutussopimusjakson työtehtäväkuvaukset VSSHP:ssä. 26.5.2020. Viitattu 16.10.2020.

Teksti

Nea Harima
Sairaanhoitajaopiskelija
Sairaanhoidon osaamisala
Terveys ja hyvinvointiTurun AMK

Tuuli Paija
Päätoiminen tuntiopettaja
Sairaanhoidon osaamisala
Terveys ja hyvinvointi
Turun AMK