Osallisuus ja yhdenvertaisuus ovat hyvinvoivan oppilaitoksen peruskiviä

Hyvinvointi, työhyvinvointi ja johtajuus linkittyvät yhteen oppilaitoksen elinvoiman taustatekijöiden henkilökunnan ja opiskelijoiden toimintakyvyn, terveyden ja osallisuuden kautta. Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa Luotsi-tutkimushankkeessa kehitetään hyvinvointijohtamisen ja alueellisen toimijayhteistyön mallit Turun ammatti-instituutin kanssa.

Hyvinvointijohtamisen tutkimuksissa on olemassa monenlaisia tulokulmia. Turun ammattikorkeakoulun Luotsi-hankkeen tutkimustyössä se linkittyy Tarkkosen (1), Juutin (2) ja Suonsivun (3) viitekehyksiin: hyvinvointijohtamisella tarkoitetaan työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä, jotka on aikaansaatu johtamisen ja yhteistyökäytänteiden muutoksilla sekä hyvillä käytänteillä.

Hyvinvointijohtamisessa johdetaan prosesseja, joiden tärkein päämäärä on tuottaa hyvinvointia. Kuten muussakin johtamisessa, siinä jaetaan resursseja, asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä sekä seurataan niiden toteutumista. Johtaminen on päätöksentekoa, jossa päätetään, kuka tekee, mitä tehdään, miten tehdään ja missä tehdään. Johtamiseen liittyy olennaisesti myös tehdyn toiminnan arviointi ja kehittäminen (4).

Hyvinvointijohtamisen päämääränä ovat hyvinvoivat ja terveet työntekijät ja opiskelijat. Toimijoiden hyvinvointi ja terveys syntyvät arjen erilaisissa ympäristöissä. Sitä voi ylläpitää ja vahvistaa monenlaisen organisaatiotoiminnan kautta myös oppilaitosympäristössä. (5)

Kohderyhmälähtöisyys takaa opiskelijoiden osallisuuden

Hyvinvoinnin saavuttamisessa opiskelijoiden osallisuus on keskeinen tekijä. Allardt kuvaa osallisuuden vastaparina syrjäytymiselle: osallisuus voidaan ajatella tasapainoisena kolmiona, joka heijastaa yksilön hyvinvointia ja yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Raivion ja Karjalaisen (6) mukaan osallisuuden väheneminen tarkoittaa syrjäytymisen riskin lisääntymistä.

Kun hyvinvointia ja terveyttä edistetään, organisaatiossa toimivien ammattilaisten ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat tärkeitä tavoitteita. Palveluiden ja toiminnan pitää olla kaikkien saavutettavia ja asiakas- eli kohderyhmälähtöisiä. Organisaatiohallinnon tulee edistää toimijoiden mahdollisuuksia ja oikeuksia vaikuttaa ja osallistua oppilaitoksen toimintaan. Organisaation tulee kuunnella sen toimijoiden mielipiteitä ja tiedottaa toiminnastaan. (6,7,8,9)

Hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen johtaminen edellyttää oppilaitosten johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyötä. Koordinoitu yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa lisää mahdollisuuksia toteuttaa oppilaitoksen hyvinvointia tukevia toimintoja. Hyvinvointi ja osaaminen vaikuttavat suoraan ammatillisen tutkinnon läpäisyyn ja keskeyttämisten vähenemiseen. Hyvinvointijohtaminen realisoituu organisaation päivittäisessä toiminnassa ja myöhemmin työhyvinvoinnissa. (10)

Luotsi-hanke on mukana vahvistamassa oppilaitoshyvinvointia

Valtioneuvoston julkaisusarjassa (11) todetaan, että hyvinvoinnin edistäminen on haaste, jossa alueellisen yhteistyön tarve korostuu. Hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan riittävästi tietopohjaa, avoimia yhdyspintoja, tieto-osaamista sekä taitoa kokonaisuuden johtamiseen.

Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi, osaaminen ja asenne ovat ratkaisevia tekijöitä koko organisaation tavoitteiden saavuttamisessa. Olennaista on vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamisen sekä yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja lisääminen organisaation kaikilla tasoilla, jotta yhteisöllinen oppiminen ja osaamisen kehittyminen – ja siten työelämään siirtyminen – mahdollistuvat. Samalla luodaan pohjaa osallistavalle organisaatiokulttuurille, jota vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyöllä oppilaitoksen arjessa. (6, 11, 12)

Luotsi-hankkeessa laadittavien hyvinvointijohtamisen ja alueellisen yhteistyön mallinnusten keinoin henkilökunta voi huolehtia opiskelijoiden hyvinvoinnista, oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus opintojen läpäisyyn sekä urapolkuihin ja työhyvinvointiin (12,13).

 

Teksti:

Minna Salakari
Lehtori, projektipäällikkö, FT
Turun AMK

Anu Vaihekoski
Pt. tuntiopettaja, projektikoordinaattori, väitöskirjatutkija
Turun AMK