Osuuskuntamallin hyödyt ja haitat – KEMUSOTE-hankkeen työpajan tuloksia

Turun ammattikorkeakoulun Service Design -koulutusohjelman YAMK-opiskelijat järjestivät verkkotyöpajan, jossa kartoitettiin eri ammattitaustaisten henkilöiden mielipiteitä osuuskuntamallista, muun muassa palvelutuotannosta sekä käytön eduista ja haitoista. Verkkotyöpaja oli osa KEMUSOTE-hanketta ja toteutettiin hanketoimijoiden ohjauksessa.

Työpajassa tutustuttiin osuuskuntamalliin sekä käytettiin 365-ideointimenetelmää muokattuna 726-menetelmäksi osallistujamäärän mukaan. Jokainen osallistuja kirjoitti tehtäväarkille ensin kaksi ideaa kahteen esitettyyn kysymykseen. Tämän jälkeen tehtäväarkit kierrätettiin eteenpäin siten, että kukin osallistuja lisäsi arkille aina kaksi idea edellisten ideoiden lisäksi. Tätä toistettiin, kunnes kaikki tehtäväarkit olivat kiertäneet jokaisella osallistujalla.

Työpajan tuloksena saatiin runsaasti ajatuksia ja ideoita myöhempää hanketyöskentelyä varten. Erityisesti yhteisöllisyyteen ja demokratiaan, rahaan ja hyötyyn, työpaikkoihin ja työllisyyteen sekä markkinointiin liittyviä näkökulmia nostettiin esille.

Osuuskunta tarjoaa työmahdollisuuksia

Osuuskunta antaa hyvän mallin niille, joiden täytyy itse luoda oma työpaikkansa. Aloittavien yrittäjien on helppo aloittaa toimintansa osuuskunnan kautta, koska investointikustannukset ovat alhaiset eikä osuuskuntamallissa ole vaatimuksia alkupääoman suuruudelle. Osuuskuntaa perustettaessa on tärkeää löytää oikeat kanavat, jotta mahdolliset osuuskunnan jäsenet tavoitetaan.

Lisäksi on keskeistä, että osuuskunnan työntekijät pitävät huolta omista oikeuksistaan ja osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon. Tarvitaan säännöt esimerkiksi sille, miten tulot jaetaan. Jokaisen jäsenen tulisi hyötyä osuuskunnassa tasapuolisesti.

Osuuskuntamalli mahdollistaa yhdessä ideoinnin
ja villien ideoiden kokeilemisen.

Osuuskunnassa tulee olla hyödyllistä toimia myös silloin, jos yrittäjän tulot ovat suuret. Tämän vuoksi myös bonusjärjestelmä tulee miettiä tapauskohtaisesti. Demokraattisen päätöksenteon seurauksena jotkut päätökset eivät mahdollisesti hyödytä kaikkia, mikä voi aiheuttaa luottamuspulaa jäsenten välillä. Lisäksi yhteinen päätöksenteko on vaikeampaa kuin jos työskentelisi yksin.

Yrittäjän onkin hyvä tunnistaa itselleen oikea liiketoimintamalli. Voi olla, että joku saattaa kokea osuuskuntamallin itselleen liian sitovaksi – mutta toisin kuin yksin työskennellessä, osuuskuntamalli edistää tiedon jakamista, luovuutta sekä uusia aloitteita ja liiketoimintaideoita. Osuuskuntamalli mahdollistaakin yhdessä ideoinnin ja villien ideoiden kokeilemisen. Ideointia olisi hyvä tehdä esimerkiksi yhteiskehittämismenetelmien avulla. Työntekijät voivat myös keskittää markkinointia ja tehdä paikallista markkinointia yhdessä.

Osuuskunnan asiantuntijaryhmän jäsenet täydentävät toistensa osaamista

Kun osuuskunnassa voimavarat kootaan yhteen, voidaan tuottaa palveluita, joita yksilötasolla ei pystyttäisi toteuttamaan. Saman päämäärä antaa myös turvallisuutta. Tämä herättää kysymyksen sopivien jäsenten valinnasta osuuskuntaan ja tasapuolisen jäsenyyden tärkeydestä. Työn määrä ja saatujen tulojen tuleekin olla tasapainossa.

Osuuskunnan kokoa on tärkeää miettiä etukäteen. Työpajassa pohdittiin, että voisi olla vaikeampaa keskittyä yhteiseen päämäärään, jos osuuskunnassa on paljon jäseniä. Erilaisia osallistujatilejä voisi perustaa osuuskunnan jäsenille. Työpajassa nostettiin esille konflikti voittoa tavoittelemattoman ja voittoa tavoittelevan osuuskunnan välillä. Esimerkiksi yritysneuvoja voisi auttaa osuuskunnan perustamisessa, ja yhteistyötä voisi tehdä eri osuuskuntien välillä.

Selkeän liiketoimintamallin ja sääntöjen
tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Työpajassa heräsikin kysymys siitä, miten yhteisö luodaan. On tärkeää, että osuuskunnan jokainen jäsen tietää, miten toimia ja mitä saa vastineeksi, jos jakaa tietoaan muille. Läpinäkyvä johtaminen on avainasemassa. Selkeän liiketoimintamallin ja sääntöjen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Teknisiä ratkaisuja, kuten chat-palvelua jäsenille mieltä askarruttavien kysymysten esittämisen mahdollistamiseksi, kannattaa käyttää läpinäkyvän hallinnon tukena.

Myös kansainvälistä näkökulmaa tuotiin esille. Työpajassa ideoitiin, että kehitysmaat voisivat käyttää tätä mallia enemmän; länsimaat voisivat jakaa tietoaan osuuskuntamallista ja toimia osuuskuntamallin lähettiläinä.

Työpajan järjestivät ja fasilitaattoreina toimivat Service Design -koulutusohjelman YAMK-opiskelijat Laura Kivilahti ja Tommi Muuri Turun AMK:sta sekä Elizabeth Mbare Noviasta.

 

 

Teksti:

Päivi Katajamäki, lehtori, taiteen maisteri
Tekniikka ja liiketoiminta, Turun AMK

Sini Eloranta, yliopettaja, TtT, dosentti
Terveys ja hyvinvointi, Master School, Turun AMK

Susanna Mört, yliopettaja, TtT
Terveys ja hyvinvointi, Turun AMK