Päihdetietoa ja -taitoa etänä

Ehkäisevän päihdetyön merkitys on kasvanut vuosien saatossa, kun on ymmärretty hyvinvoinnin edistämisen ja ehkäisevän työotteen tärkeys korjaavan työn ohella. Turun AMK:n terveydenhoitajaopiskelijat toteuttivat päihdekasvatusta 6.-luokkalaisille yhteistyössä Turun kaupungin ehkäisevän päihdetyön kanssa. Kaupungin kehittämän Päihdetietoa ja -taitoa -päihdekasvatusmallin mukaisesti tunnit ovat vuorovaikutteisia, ja niissä osallistetaan nuoria toiminnallisin harjoittein.

Ehkäisevä päihdetyö pyrkii luomaan ja ylläpitämään kulttuuria, jossa voi toteutua päihteetön yhteisöllisyys ja hyvinvointi. Työhön kuuluu kertoa päihteiden käytön terveysvaikutuksista, herättää keskustelua, tarjota näkökulmia päihdekysymyksiin sekä lisätä vaihtoehtoisia toimintatapoja päihteiden käytölle. Samalla rakennetaan turvallista ja terveellistä arvomaailmaa sekä tuetaan jokaisen omaa kykyä tehdä hyviä valintoja elämässään. Päihteisiin liittyvät kysymykset ovat ihmisen elämässä tavalla tai toisella läsnä eri ikäkausina, mutta nuoruus on ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta tärkeä elämänvaihde.

Ehkäisevän päihdetyön keinovalikoima on laaja

Nykymuotoinen ehkäisevä päihdetyö pohjautuu entisajan raittiustyöhön, jonka tavoitteena oli edistää raitista elämäntapaa valistuksen ja sääntelyn avulla. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään sosiaali- ja terveyssektorin lisäksi useilla muilla toimialoilla, kuten kouluissa ja oppilaitoksissa.

Ehkäisevä päihdetyö sisältää alkoholin, laittomat päihteet, lääkkeiden väärinkäytön, tupakan, dopingin sekä rahapelit, joihin kaikkiin liittyy erikoistuneita ehkäisyn menetelmiä. Huomiota on kohdistettu myös muille koituvien haittojen ehkäisyyn käyttäjän itsensä lisäksi, esimerkiksi perhetyössä. Ehkäisevän päihdetyön menetelmät ulottuvat koko väestöön kohdentuvista yleisehkäisevistä toimista riskiehkäisyyn palvelujärjestelmässä ja riskitilanteissa.

Päihdetietoa ja -taitoa -tunnit muodostavat jatkumon alakoululta toiselle asteelle

Tässä artikkelissa keskitytään syksyllä 2021 toteutettuun päihdekasvattajakurssiin, joka tehtiin yhteistyönä Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin ehkäisevän päihdetyön kanssa. Kurssin toteuttajana oli Turun kaupungin hyvinvointitoimialan psykososiaaliset palvelut. Kurssilla käytettiin kaupungin kehittämää Päihdetietoa ja -taitoa -päihdekasvatusmallia, joka on tarkoitettu täydentämään peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten päihdekasvatusta ja perinteistä päihdeopetusta.

Päihdetietoa ja -taitoa -päihdekasvatusmalli tarjoaa kouluille sekä lisäresurssia että tukea päihdeasioiden käsittelyyn kouluttamalla muun muassa terveydenhoitajaopiskelijoita pitämään päihdekasvatustunteja oppilaille. Samalla he tuottavat ammattikasvattajille lisää materiaalia päihdekasvatusta varten. Tämä täydentää koulujen perinteistä opetussuunnitelmiin kuuluvaa päihdeopetusta päihteiden käytön aloittamiselta ja päihdeongelmilta suojaavien tekijöiden vahvistamisen näkökulmasta.

Tunnit tarjoavat oppilaille tietoa päihteistä sekä vahvistavat nuorten itsetuntoa ja itsetuntemusta.

Turun kaupungin päihdekasvatusmallissa laadukas päihdekasvatus on pitkäkestoista, prosessimaista, toiminnallista, vuorovaikutteista ja etenkin nuorten osallisuutta korostavaa. Päihdetietoa ja -taitoa -tunneilla keskustellaan eri päihteistä ja vaikutuksista sekä pohditaan päihteidenkäytön syitä ja seurauksia. 6.-luokkalaisten oppilaiden kanssa harjoitellaan päihteisiin ja niiden käyttöön liittyviä tilanteita sekä pohditaan heidän omia vahvuuksiaan ja unelmiaan.

Tuntien tarkoituksena on tarjota oppilaille tietoa päihteistä sekä vahvistaa nuorten itsetuntoa ja itsetuntemusta. Tärkeänä tavoitteena on myös harjoitella yhdessä päätöksenteko- ja sosiaalisia taitoja. Vahvistavien tekijöiden tukeminen suojaa päihteiden käytön aloittamiselta ja päihdeongelmilta.

Faktatietoa päihteistä, tukiverkostoista ja mielen hyvinvoinnista

Oppitunnit pidettiin pareittain kahdelle eri 6. luokalle, yhteensä 12 tuntia. Luokanopettajien kanssa etukäteen käyty keskustelu oli hyödyllinen, koska tunnit pidettiin etänä. Näin saatiin tietoa luokkien mahdollisista erityispiirteistä sekä etäyhteyden järjestymisestä. Oppituntien rungot suunniteltiin valmiiksi, ja samaa runkoa käytettiin kummankin luokan kanssa.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden toteuttaman ensimmäisen oppitunnin aihesisältönä oli tutustuminen, aiheeseen virittävä Totta vai tarua? -harjoitus, jossa esitettiin väittämiä päihteistä sekä käytiin läpi, mitä päihteet ovat, miksi niitä käytetään ja miksi niitä ei pitäisi käyttää. Lopuksi oppilaat saivat esittää nimettöminä kysymyksiä Mentimeter-sovelluksella.

Toisella oppitunnilla terveydenhoitajaopiskelijat vastasivat oppilaiden edellisellä kerralla esittämiin kysymyksiin. Lisäksi kerrattiin ensimmäisen tunnin asioita. Tunnilla perehdyttiin myös ryhmäpaineeseen ja sen vaikutuksiin sekä harjoiteltiin kieltäytymistä toiminnallisen harjoituksen avulla. Lopuksi toteutettiin piirrosharjoitus, joka koski hyvää itsetuntoa.

Kolmannen ja viimeisen oppitunnin aihesisältönä olivat edellisten tuntien aihealueiden kertaus, riippuvuus ja tukiverkostot sekä mielen hyvinvointi. Lisäksi oppilaat saivat harjoituksessa pohtia tulevaisuuden minäänsä.

Päihdekasvattajakurssi antoi itsevarmuutta esiintymiseen ja etäohjaukseen

Oppitunnit sujuivat ongelmitta etäyhteydestä huolimatta, ja hyvä suunnittelu mahdollisti tuntien onnistumisen. Teoriatiedon lisäksi tunneilla tehtiin paljon toiminnallisia harjoituksia oppilaita osallistaen. Tämä auttoi pitämään heidän mielenkiintoansa yllä ja keskittymään paremmin tunteihin.

Ennen päihdekasvattajakurssia terveydenhoitajaopiskelijoilla ei ollut aikaisempaa kokemusta ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä. Oman kouluajan päihdekasvatuksesta oli jäänyt mieleen tiettyjä asioita, mutta osa niistä oli jo vanhentunutta. Koko päihdekasvattajakurssi antoi terveydenhoitajaopiskelijoille paljon yleissivistävää tietoa sekä itsevarmuutta esiintymiseen ja ryhmien etäohjaukseen. Näitä taitoja pystyy hyödyntämään ja soveltamaan tulevassa terveydenhoitajan ammatissa.

Motivaatio pysyi hyvin yllä, kun kurssilla oli selkeä tavoite, jota kohti edettiin.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksen mukaan päihdekasvattajakurssilla opittuja asioita pystyi hyödyntämään alakoululaisille suunnattujen oppituntien pitämisessä. Motivaatio pysyi hyvin yllä, kun kurssilla oli selkeä tavoite, jota kohti edettiin ja johon he saivat lisää työvälineitä jokaisella kerralla. Oppimispäiväkirja tuki oppimista, ja sen avulla uuden tiedon oppimista oli helpompi reflektoida suhteessa aikaisempaan tietoon ja esimerkiksi yhteiskunnassa käytäviin ajankohtaisiin keskusteluihin.

 

Teksti:

Minja Luoma
terveydenhoitajaopiskelija

Heidi Sakai
terveydenhoitaja

Hanna Ollikkala
lehtori, Turun AMK

Maika Kummel
koulutusvastaava, yliopettaja, Turun AMK