Ratkaistaanko psykiatrian vaikea tilanne chatbot-keskustelutuella?

Osana Master Schoolin Terveysteknologia terveyden edistämisessä -opintojaksoa selvitettiin opiskelijoiden omaan työhön liittyviä terveysteknologiaa ja terveysteknologian tulevaisuuden näkymiä. Robotiikka voi jo lähitulevaisuudessa olla yksi ratkaisu psykiatrisen hoitotyön ruuhkaiseen tilanteeseen.

Mielenterveyden häiriöt ovat vakava ongelma Suomessa. Psykiatrian tilanne on jatkunut pitkään vaikeana, esimerkiksi Pirkanmaalla Pitkänniemen psykiatrinen sairaala on ruuhkautunut niin, että sairaala teki jo itse itsestään ilmoituksen aluehallintovirastolle viime lokakuussa. Potilaita on sijoitettu ylipaikoille, ja he ovat entistä vaikeahoitoisempia. Samaan aikaan tilannetta hankaloittaa edelleen hoitajapula. (Mäkinen 2022.)

Myös nuorisopsykiatrialla osastot ovat ruuhkautuneet etenkin Taysissa ja Tyksissä, mitä hankaloitti entisestään koronapandemia. Avohoidossa potilaat ovat entistä epävakaampia ja itsetuhoisampia. Tyksin nuorisopsykiatrian ylilääkäri arvelee, että nuoret joutuvat osastohoitoon aiempaa useammin osin avohoidon riittämättömyyden vuoksi – avohoito ei useinkaan ole riittävän intensiivistä. (Toikkanen 2021.)

Varhaista tukea pitää lisätä

Lasten ja nuorten parissa toimivan hoitajan näkökulmasta perusterveydenhuollossa, psykiatrialla ja lastensuojelussa, ilmiö on käsin kosketeltava: potilaat voivat huonosti, eikä terveydenhuollolla tunnu olevan riittävästi resursseja hoitaa potilaita avohoidossa.

Jotta kuormaa ja avo- ja osastohoidon välistä niin sanottua noidankehää voitaisiin purkaa, varhaisen tuen palveluita tulisi kehittää ja lisätä perusterveydenhuollossa. Tukea tulisi voida tarjota lapsille, nuorille ja koko perheelle yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Myös HUSin nuorisopsykiatrian linjajohtaja on sitä mieltä, että hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, sillä lieviin ongelmiin on olemassa vaikuttavia menetelmiä (Toikkanen 2021). Herääkin ajatus siitä, voitaisiinko mielenterveyden ongelmissa ja kuormittunutta tilannetta helpottaa tekoälyllä.

Robotiikka voi vähentää työkuormaa mutta ei korvata ihmistä

Robotiikkaa hyödynnetäänkin jo nyt terveyshuollossa. Osaltaan se on muun muassa tehostanut työtä, tuonut säästöjä ja vähentänyt työtaakkaa helpottaen ruuhkaa terveydenhuollossa (Hänninen 2022).

Esimerkkinä robotiikan hyödyntämisestä mielenterveyspalveluissa ovat mielenterveysrobotit, jotka auttavat verkossa ympäri vuorokauden. Stanfordin yliopiston tekoälytutkimukseen perustuva Woebot on yksi robotti, jonka toiminta pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Woebot-mielenterveysbotin käytön todettiin helpottavan masennusoireita yli 18-vuotiailla yliopisto-opiskelijoilla. (Kiuru 2019.)

Terveys-chatbotteja on kehitetty muun muassa mielenterveyden edistämiseen ja hoitamiseen, perusterveydenhuollon tarpeisiin sekä tietyille rajatuille käyttäjäryhmille joko terveyden edistämisen tai sairauden hoitamisen tueksi. Chatbot auttaa vastaamalla käyttäjien toistuviin kysymyksiin nopeasti ja kuljettamalla dialogia kohti ”oikeaa asiakaspalvelijaa” tai hoitajaa. Joissain tapauksissa chatbot pystyy ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti ilman seuraavan vaiheen hoitajakontaktia.

Vaikka robotit ovat tulevaisuuden tekijöitä, ei robotiikka voi täysin vastata potilaiden inhimillisiin tarpeisiin. Inhimillinen kohtaaminen on jotain sellaista, jota ei täysin robotiikan myötä voida korvata. Robotiikan tarkoitus on vähentää hoitotyön ammattilaisten työtaakkaa ja parantaa työnlaatua – ei korvata ihmistä. (Kiuru 2019.)

 

Teksti:

Tiia Suominen
Master School -opiskelija, sairaanhoitaja
Turun AMK

Minna Salakari
FT, lehtori
Turun AMK

Anu Vaihekoski
pt. tuntiopettaja
Turun AMK