Ravitsemuksella laatua muistisairaan arkeen

Oikeanlainen ravitsemushoito hidastaa muistisairaan terveydentilan heikentymistä ja lisää voimavaroja arjen haasteista selviytymiseen.

Muistisairaudet lisääntyvät jatkuvasti niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Tämänhetkisen tiedon mukaan jopa 100 000 suomalaista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Saman verran on lievempiä muistisairauksien muotoja sairastavia. Määrä tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi väestön ikärakenteen muuttuessa.

Myös ravitsemustiede kehittyy jatkuvasti kovaa vauhtia, ja ravitsemuksen merkitys onkin korostunut muistisairaiden hoidossa. Ikäihmisille ja muistisairaille on luotu omat ravitsemussuositukset, jotka perustuvat lääketieteelliseen ja ravitsemustieteelliseen tutkimustietoon.

Yksin asuvalla muistisairaalla ravitsemus voi heikentyä ravitsemuksen toteutuksen vaikeuden vuoksi.

Muistisairaudet tuovat mukanaan monenlaisia haasteita ravitsemukseen liittyen. Yksin asuvalla muistisairaalla ravitsemus voi heikentyä jo ravitsemuksen toteutuksen vaikeuden vuoksi, kun esimerkiksi kaupassa käynti tai ruuanlaitto ei onnistu entiseen tapaan. Tällöin kotihoidon merkitys muistisairaan arjessa korostuu, jos kriteerit ympärivuorokautiseen asumispalveluun eivät vielä täyty. Kotihoidon lisäksi on erilaisia ateriapalveluita sekä niin kutsuttuja kauppakassipalveluita.

Muita haasteita muistisairaan ravitsemuksessa ovat suun terveyden haasteet, käytössä oleva lääkitys ja niihin liittyvät haittavaikutukset, motoriikan eli liikkumisen vaikeudet ja mielialan muutokset tai häiriöt.

MNA-kaavakkeessa huomioidaan paino, sairaudet, lääkitys, ruokavalio ja yleinen toimintakyky.

Mahdollisten haasteiden vuoksi muistisairaan ravitsemustilaa tulee seurata säännöllisesti ja myös ennakoivasti ennen kuin haasteita ilmenee. Tehokkaita keinoja ravitsemuksen seurannassa ovat syödyn ruuan määrän ja laadun tarkkailu, painon ja painoindeksin seuranta sekä Mini Nutritional Assesment (MNA) -kaavakkeen käyttö, jolla voidaan puuttua ravitsemuksen mahdollisiin ongelmakohtiin jo varhaisessa vaiheessa.

MNA-kaavakkeessa huomioidaan paino, sairaudet, lääkitys, ruokavalio ja yleinen toimintakyky. Kaavake pisteyttää asiakkaan ravitsemustilan, ja pisteiden perusteella henkilö voidaan jaotella olevan joko hyvässä ravitsemustilassa, virheravitsemuksen riskissä tai kärsivän virhe- tai aliravitsemuksesta.

Myös ikäihmisten ja muistisairaiden ravintoaineiden tarpeesta on omat suosituksensa. Lisäksi on kehitetty erilaisia kliinisiä ravintovalmisteita ravitsemuksen tueksi, jos tarvittu ravinnon saanti ei muuten toteudu.

 

Tutustu Iida Mäkisen ja Niina Varjosen opinnäytetyöhön: Muistisairaan ravitsemus – Opas laadukkaan ravitsemuksen tueksi.

 

Teksti:

Iida Mäkinen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Niina Varjonen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Tuija Leinonen
Yliopettaja
Turun AMK