Saadaanko työperäiset syövät katoamaan tulevaisuudessa?

01.05.2023

Suomessa todetaan vuosittain yli 35 000 uutta syöpätapausta. Työperäiset syyt ovat noin 5–8 prosentin taustalla. Vuonna 2018 työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin 127 ammattisyöpää tai sen epäilyä. Syövän arvioidaan olevan suurin työperäisten kuolemien syy EU:ssa. (5).

Karsinogeeni on aine, joka pystyy aiheuttamaan syöpää, pahentamaan sitä tai nopeuttamaan sen etenemistä ihmisessä. Syövän kehittymiseen sisältyy pitkä tapahtumaketju. Karsinogeenille altistumisen alkamisen ja syöpäsairauden toteamisen välinen aika on jopa kymmeniä vuosia, siksi työperäisten syöpien tunnistaminen on haastavaa. Normaalisti elimistö korjaa tai torjuu tapahtuneita muutoksia ja estää syövän. Kaikki syöpää aiheuttaville aineille altistuminen ei siten johda syöpään. (3,4.)

Työntekijät voivat altistua työpaikoilla useille erilaisille aineille yksittäin tai seoksena, tai siihen liittyy altistuminen myös muille syöpää aiheuttaville asioille tai aineille, kuten tupakointi tai alkoholin juominen. Tiedetään, että tupakointi lisää riskiä, joka liittyy työpaikalla esiintyviin syöpää aiheuttaviin aineisiin. (1.)

Syöpää aiheuttavat aineet, joita työpaikoilla esiintyy, aiheuttavat pääasiassa keuhko-, iho-, virtsarakon- ja ruokatorvensyöpää sekä mesotelioomaa.

­­­­­­­­­­­Monet syöpää aiheuttavista aineista ovat peräisin työprosesseista. Niitä ovat muun muassa dieselpakokaasut, hitsaushuurut, kvartsia sisältävä pöly ja kovapuupöly. Syöpää aiheuttavia aineita voi olla myös raaka-aineissa, välituotteissa, itse tuotteissa tai sivutuotteissa.

Eniten syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia ammatteja ovat metallien jalostuksen prosessinhoitajat, muut rakennustyöntekijät, lentokoneasentajat ja -korjaajat, rikastustyöntekijät, kaivos- ja louhostyöntekijät, jätteenpoltto- ja vedenpuhdistuslaitosten prosessinhoitajat. Syöpää aiheuttavat aineet, joita työpaikoilla esiintyy, aiheuttavat pääasiassa keuhko-, iho-, virtsarakon- ja ruokatorvensyöpää sekä mesotelioomaa. (1,3,7.)

 

Yleisesti tunnettuja syöpää aiheuttavia työperäisiä altisteita ovat muun muassa asbesti, radon, arseeni ja tupakansavu. Kuva: PowerPoint-online

 

Yleisesti tunnettuja syöpää aiheuttavia työperäisiä altisteita ovat muun muassa asbesti, radon, arseeni ja tupakansavu. Kuva: PowerPoint-online

Työnantajan on suojeltava työntekijöitä syöpää tai perimän muutoksia aiheuttavilta kemikaaleilta ja kemiallisilta tekijöiltä. Laissa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (452/2020) työnantaja velvoitetaan pitämään luetteloa sellaisista työpaikalla käytetyistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää, sekä niistä työntekijöistä, jotka altistuvat näille tekijöille.

Työnantajan pitää selvittää riskit työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Työnantajan tulee arvioida työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto. Lisäksi työnantajan pitää selvittää riskit työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle sekä toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet. Työnantajan on korvattava aine vaarattomammalla aineella, seoksella tai menetelmällä, jos se on mahdollista. Työnantajalla on ilmoitusvelvollisuus näistä asioista Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin. (2,6.)

Työterveytemme on tärkeä asia. Työterveyttä edistävien ohjelmien kautta ja edistämällä terveellisiä elintapoja voimme parantaa työterveyttämme ja hyvinvointiamme. Tupakoinnin lopettamiseen kannustaminen, istumatyön vähentäminen sekä lisäämällä työntekijöiden osallisuutta työympäristön muokkaamisessa voidaan parantaa ihmisten terveyttä.

Tiedon lisääntyminen ja tehokkaat työsuojelutoimenpiteet ovatkin vähentäneet työperäisiä syöpiä. Silti vanhojen altistusten jäljiltä syntyy syöpiä vielä pitkään. Uudentyyppisiin työtapoihin liittyviin uhkiin tulee puuttua ripeästi.

Lisää tietoa: Eurooppalainen syöväntorjuntaohjelma

 

Tämä blogiteksti on osa European Oncology Nursing Societyn (EONS) ja European Society for Medical Oncology (ESMO) yhteiskampanjaa, johon osallistuvat Turun ammattikorkeakoulun CARE-tutkimusryhmä ja YAMK-opiskelijaryhmä (Kliininen asiantuntija, syöpää sairastavan hoito). Julkaisemme yhden blogipostauksen joka kuukausi vuoden ajan.

 

Teksti:

Isa Öhberg
Lehtori, Turun AMK

Virpi Sulosaari
Yliopettaja, Turun AMK

 

Lähteet:

  1. Eurooppalainen syöväntorjuntaohjelma 2016. https://cancer-code-europe.iarc.fr/index.php/fi/12-tapaa
  2. Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä. 2020. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200452
  3. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. 2023. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet. Saatavilla: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/kemialliset-tekijat/syopavaara/syopasairauden-vaaraa-aiheuttavat
  4. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. 2023. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet. Saatavilla: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/kemialliset-tekijat/syopavaara
  5. Työterveyslaitos. 2022. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2018: Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144300/TTL-978-952-261-995-2.pdf?sequence=5&isAllowed=y
  6. Työterveyslaitos. 2023. Syöpävaaralliset tekijät työssä. Saatavilla: https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/syopavaaralliset-tekijat-tyossa
  7. World Health Organization. 2023. Preventing cancer. Saatavilla: https://www.who.int/activities/preventing-cancer