Sairaanhoitaja on empaattinen lääketieteen tulkki – miten edistää terveydenlukutaitoa tehohoidossa?

”Intuboitu ja sedatoitu”, ”propo ja norri”, ”crp ja leukkarit” – tehohoitajalle tuttua kieltä, mutta potilaalle ja omaiselle hepreaa. Tehohoitotyössä korostuu ajatus siitä, että terveydenlukutaito ei ole ainoastaan potilaan kykyä ymmärtää, vaan myös ammattilaisten kykyä tulla ymmärretyiksi.

Ammattilaiset voivat tukea kriisitilanteessa olevia potilaita ja omaisia selkeällä viestinnällä sekä ohjaamalla heitä luotettavan tiedon pariin. Näin on mahdollista vahvistaa ja ylläpitää terveydenlukutaitoa myös silloin, kun se voi olla tilapäisesti heikentynyt.

Viestintätaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa

Terveydenlukutaito (heath literacy) tarkoittaa kykyä etsiä, ymmärtää, arvioida ja käyttää tietoa ja palveluita siten, että se edistää ja tukee sekä yksilön että ympärillä olevien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Siihen sisältyy myös kriittinen tiedon arviointi, kyky olla vuorovaikutuksessa sekä ilmaista henkilökohtaisia tarpeita terveyden edistämiseksi. Terveydenlukutaito vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen toimintakykyä, ja sen kehittäminen tulisi turvata kaikille. Terveydenlukutaito on myös edellytys tehokkaan ja luotettavan terveydenhuoltojärjestelmän toiminnalle sekä tasa-arvon toteutumiselle. (WHO, 2021, 6–7; Council of Europe, 2023, 10.)

Sosioekonominen asema, ikä, sukupuoli ja kulttuuritausta vaikuttavat terveyden lukutaitoon. Huonompi terveydenlukutaito liittyy useisiin terveyttä heikentäviin tekijöihin: vähäiseen terveyspalvelujen käyttöön, viivästyneisiin diagnooseihin, vaikeuksiin ymmärtää sairauden vakavuutta tai hoito-ohjeita, huonoihin itsehoitotaitoihin ja heikompaan koettuun terveyteen. (Kaasalainen, 2016, 142, 146.) Sairaanhoitajan työssä kohtaamme monenlaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla, mikä korostaa vuorovaikutus-, ohjaus- ja viestintätaitojen merkitystä.

Kriisi voi altistaa virheelliselle tiedolle

Terveydenlukutaito on nykyisin tunnistettu dynaamisena ilmiönä, joka vaihtelee yksilöllisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tekijöiden sekä yksilölle asetettujen vaatimusten ja kuormitusten mukaan. Teho-osastoilla potilaat ja heidän omaisensa joutuvat tekemään päätöksiä stressaavissa ja monimutkaisissa tilanteissa. Koetun stressin on tutkittu vaikuttavan terveydenlukutaitoon heikentämällä tiedonkäsittely-, keskittymis- ja päätöksentekokykyä. Tehohoito ympäristönä ja kokemuksena on tunnistettu stressaavana potilaan kokemaan kivun, uni-valverytmin häiriintymisen sekä koetusta kontrollin puutteen vuoksi. (Yeh & Ostini, 2020, 1–2; Halm, 2021, 326–327.)

Terveydenlukutaitoa ei saa pitää itsestäänselvyytenä.

Tehohoidossa kyse on siis usein äkillisestä, potilaan ja omaisten näkökulmasta pelottavasta tilanteesta, jolloin terveydenlukutaito voi tilapäisesti heikentyä psykofyysisen tilan vuoksi. Moni hätääntynyt omainen saattaa haalia tietoa ja vertaistukea netistä ja keskustelupalstoilta. Tiedon tarve on suuri, mutta vastaanottokyky pieni. Kriisitilanteessa voi olla helppo tarttua myös virheelliseen tietoon.

Miten ammattilaiset voisivat huomioida tämän päivittäisessä työssään? Terveydenlukutaidon tasosta riippumatta on tärkeintä, että selkeä kommunikaatio toteutuu ammattilaisen toteuttamassa terveysviestinnässä, eikä terveydenlukutaitoa saa pitää itsestäänselvyytenä.

Viestintätyylillä on yhteys parempaan potilaan itsehoitoon

Potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten välisellä vuorovaikutuksella on yhteys potilaan kokemaan stressiin, ja sitä kautta hänen terveydenlukutaitoonsa. Stressiä lieventäviä tekijöitä ovat kiireettömyys, empaattisuus, sekä se, miten ja mistä asioista ammattilaiset välittävät tietoa. Selkeä ja osallistava, kaksisuuntainen viestintä antaa potilaille valmiudet tehdä valintoja. Hoitajan viestintätyylillä on yhteys parempaan potilaan itsehoitoon ja voimaantumiseen. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti kieleen, sanojen ja käsitteiden käyttöön sekä mahdollisuuteen esittää tarkentavia kysymyksiä. (Council of Europe, 2023, 15–16, 27–28; Yeh & Ostini, 2020, 2, 9–10.) Käytännön työssä voisi ajatella, että sairaanhoitaja toimii eräänlaisena empaattisena lääketieteen tulkkina potilaille ja omaisille.

Digitaaliset ympäristöt tukevat terveyteen liittyvän tiedon saatavuutta eri väestöryhmille.

Digitaalisten ratkaisujen lisääntymisen myötä on muodostunut digitaalisen terveydenlukutaidon määritelmä, joka kuvaa yksilön taitoja löytää ja käyttää sähköisiä terveyteen liittyviä palveluja ja tietolähteitä. Sosiaali- ja terveysalan digitalisoituessa kansalaisten osaamisvaatimukset muuttuvat ja uusia tuen tarpeita syntyy. Digitaaliset ympäristöt tukevat terveyteen liittyvän tiedon saatavuutta eri väestöryhmille. (Uitto ym., 2023; Council of Europe, 2023, 42–43.)

Halmin (2021) tekemä kirjallisuuskatsaus osoitti, että selkokieliset esitteet ja verkkosisällöt parantavat omaisten ymmärrystä potilaan hoidosta ja ennusteesta. Lisäksi visuaaliset apuvälineet helpottavat ymmärtämistä. Tällaista tietoa tarjoaa esimerkiksi yliopistosairaaloiden kehittämä julkinen verkkopalvelu Terveyskylä, joka jakaa luotettavaa tietoa ja tukea kaikille selkeästi jäsenneltynä.

 

Teksti:

Janni Kirjavainen
Master School -opiskelija, terveysteknologia
Turun AMK

Minna Salakari, lehtori, FT
Turun AMK

Aleksi Rajamäki, viestinnän asiantuntija, FM
Turun AMK

 

Kuvituskuva: Pexels