Sairaanhoitajan etävastaanotto digitalisaation lisääntyessä – mitä hyötyjä ja haasteita sen järjestämisessä on?

26.05.2023

Terveydenhuolto perustuu edelleen paljon perinteiseen, kasvokkain tapahtuvaan vastaanottotoimintaan. Vuosien 2015–2019 aikana etäterveyspalveluiden määrä on ollut suuressa nousussa, ja covid-19-pandemia kiihdytti entisestään vuoden 2020 alusta etäterveyspalveluiden tarjoamista terveydenhuollon muiden palveluiden tueksi. Palveluiden nopea lisääntyminen on tuonut tullessaan myös haasteita. Haasteisiin vastaamiseen tarvitaan hyvää johtamista ja kouluttautumisen mahdollisuuksia etävastaanottoa toteuttaville sairaanhoitajille.

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin sairaanhoitajien etävastaanottopalveluiden mahdollisia hyötyjä ja haasteita kirjallisuuskatsauksen avulla. Löydetyt hyödyt ja haasteet perustuvat jo tehtyihin tutkimuksiin, joita tuodaan tarkemmin esille opinnäytetyöraportissa.

Sairaanhoitajien ammatillinen asema perusterveydenhuollossa Suomessa on vahva. Usein sairaanhoitaja on potilaan ensimmäinen kontakti terveydenhuoltoon, ja työnkuvaan kuuluukin suuresti potilaan kohtaaminen ja kuunteleminen. Palvelua etänä tarjottaessa, sairaanhoitajan tehtävänä on arvioida huolellisesti jokaisen potilaan kohdalla, että palvelu soveltuu etänä tarjottavaksi.

Etävastaanottopalveluiden hyödyt

Etävastaanottojen tarjoamisessa pyritään tukemaan potilaan osallistumista omaan hoitoonsa paremmin. Potilaan motivaatio omaa hoitoaan kohtaan kasvaa, kun etävastaanoton kautta sairaanhoitajan kanssa asioiminen on yksinkertaisempaa. On kuitenkin tärkeää, että potilas pääsee tapaamaan sairaanhoitajaa myös kasvotusten, koska nämä kohtaamiset koetaan tärkeiksi ja niiden avulla potilaan hoitosuhteen ja luottamuksen luominen on helpompaa. Katsauksessa nousi esille se, miten potilaiden luottamus palveluihin lisääntyi ja arkaluontoisten asioiden kertominen sähköisten palveluiden kautta oli helpompaa.

Etävastaanotoilla voidaan saada säästöä resursseihin ja hoidon saatavuus voi parantua, kun potilaan ei tarvitse olla esimerkiksi poissa töistä ollakseen yhteydessä sairaanhoitajan kanssa. Myös potilaan elämänlaatua voidaan edistää etävastaanottojen kautta, sillä ne lisäävät mahdollisuutta tukea potilasta omahoidossaan ja niiden avulla voidaan helpommin tiedottaa asioista ja helpottaa esimerkiksi tulosten ja vastausten kysymistä. Tutkimusten mukaan sairaanhoitajat kokivat sähköisten palveluiden kautta myös ammattilaisten välisen kommunikaation helpottuvan, mikä vaikuttaa hoidon laatuun positiivisesti.

Etävastaanottopalveluiden haasteet

Sairaanhoitajien etävastaanottopalveluiden järjestämiseen on havaittu liittyvän myös haasteita, joista yksi kohdistuu resurssien puutteeseen. Tutkimuksissa tuotiin esille sairaanhoitajien työmäärän lisääntyvän etävastaanoton aloituksen myötä, eikä aikaa tai työvoimaa tähän ollut riittävästi resursoitu. Työvoimapulan takia ei ollut esimerkiksi aikaa opetella uusia ohjelmia. Sopivuus palvelujen käyttäjäksi näkyi haasteena, koska sähköisten palveluiden nopea lisääntyminen toi esille huolen siitä, miten käy potilaslähtöisyydelle terveydenhuollossa.

Etäterveyspalveluiden täyttä hyödyntämistä vaikeuttivat tutkimusten mukaan myös muun muassa tekniikkaan liittyvät ongelmat, kuten ongelmat yhteyksissä, kuva- ja äänenlaadussa sekä viiveet tiedonsiirroissa. Nämä tekniset ongelmat vaikeuttivat etävastaanottojen toteuttamista ja aiheuttivat stressiä sairaanhoitajille. Sairaanhoitajat kokivat etävastaanoton työssään epävarmuutena omasta työstään selviytymisestä. Etävastaanoton kautta oli haastavaa välittää empatiaa potilaalle. Lisäksi verbaalisten ja fyysisten eleiden välittäminen etänä oli haastavampaa kuin perinteisellä vastaanotolla.

Sairaanhoitajat voisivat omaksua uuden toimintatavan paremmin, jos he pääsisivät mukaan suunnittelemaan ja kehittämään etävastaanottopalveluita. Kehittämiseen mukaan ottamisella pystyttäisiin varmistamaan etävastaanottojen parempi sopivuus kaikille käyttäjille.

Katsauksen tulokset puhuvat puolestaan esimerkiksi etävastaanottopalveluiden hyödyistä kustannussäästöjen ja resurssien säästämisen puolesta. On kuitenkin tärkeää huomioida myös etävastaanottojen mukana tulevat haasteet ja pyrkiä vastaamaan niihin sairaanhoitajan etävastaanottopalveluita lisätessä.

Tutustu tarkemmin opinnäytetyöhön: Sairaanhoitajan etävastaanoton hyödyt ja haasteet lisääntyvässä digitalisaatiossa.

 

Teksti:

Satu Muhonen
Sairaanhoitajaopiskelija
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Tuuli Paija
TtM, lehtori
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

 

Lähteet:

Barbosa, I. & Silva, M. 2017. Nursing care by telehealth: what is influence of distance on communication. Rev Bras Enferm 2017, 70(5), 928-934. https://www.scielo.br/j/reben/a/RVP63D6Rr9BjBwJPxkVm9qg/?format=pdf&lang=en (Viitattu 21.10.2022.)

Huttunen, H-L. & Siermala, J. 2020. Perusterveydenhuollon seinät laajenevat potilaan koteihin. Yleislääkäri 35(6), 29-31. https://www.lukusali.fi/index.html?p=Suomen%20yleisl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit%20GPF%20ry&i=4d89fa30-1dc1-11eb-8e1c-00155d64030a (Viitattu 13.9.2022.)

Korppinen, J. 2021. Terveydenhuollon sähköisten palveluiden käytön tukeminen terveysasemien vastaanottopalveluissa. Yamk-opinnäytetyö. Asiakkuusjohtaminen, sairaanhoitaja. LAB-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/498932/Koppinen_Julia.pdf?sequence=2&isAllowed=y (Viitattu 21.10.2022.)

Kunnari, T. & Koivula, M. 2018. eHealth-palvelut perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan tukena – kirjallisuuskatsaus potilaiden kokemuksista. Hoitotiede 2018, 30(4), 323-333. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118450/Ehealth_palvelut_2018.pdf?sequence=2&isAllowed=y (Viitattu 12.9.2022.)

Kyytsönen, M.; Vehko, T.; Jormanainen, V.; Aalto, A. & Mölläri, K. 2021. Terveydenhuollon etäasioinnin trendit vuosien 2013–2020 Avohilmon aineistossa. Tutkimuksesta tiiviisti 13/2021. THL, Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141162/URN_ISBN_978-952-343-639-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu 10.9.2022.)

Kärki, S. & Sassi, K. 2021. Terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset ja koulutustarpeet etävastaanottotoiminnan kehittämisessä. Yamk-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. Terveyspalveluiden asiantuntija ja uudistaja & Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Oulu. Oulun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/500385/K%c3%a4rki_Tuija%2c%20%20Sassi_Katja.pdf?sequence=2&isAllowed=y (Viitattu 8.9.2022.)

Metsäniemi, P. 2018. Digitalisaatio avaa ikkunan potilaan arkeen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 8(3), 15-17. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136846/3%202018%2015-17%20Digitalisaatio%20avaa%20ikkunan%20potilaan%20arkeen.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu 9.9.2022.)

Mäkinen, R. & Jousimaa, J. 2015. Sähköisesti vai kasvokkain?. Duodecim-lehti 131(13), 1279-1284. https://www.duodecimlehti.fi/duo12335 (Viitattu 10.10.2020.)

Solomon, G.; Bailey, J.; Lawlor, J.; Scalia, P.; Sawicki, G.; Dowd, C.; Sabadosa, K. & Citters, A. 2021. Patient and family experience of telehealth care delivery as part of the CF chronic care model early in the covid-19 pandemic. Journal of Cystic Fibrosis 2021, 20(3), 41-46. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8683126/ (Viitattu 21.10.2022.)

STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus terveydenhuollossa annettavista etäpalveluista. https://stm.fi/documents/1271139/1408010/STM_linjaus_terveydenhuollon_et%C3%A4palvelut.pdf/866357e6-f167-4357-bb30-fca6ad790360/STM_linjaus_terveydenhuollon_et%C3%A4palvelut.pdf?t=1447070624000 (Viitattu 8.9.2022.)

Tveter, A.; Provan, S.; Moholt, E.; Bergsmark, K, & Østerås, N. 2021. Use of video consultations in outpatient rheumatology clinic. Tidsskr Nor Legeforen 2021. https://tidsskriftet.no/en/2021/05/originalartikkel/use-video-consultations-outpatient-rheumatology-clinic#results (Viitattu 21.10.2022.)

Valvira 2020. Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut (Viitattu 8.9.2022.)

Vikström, M. 2021. Sairaanhoitajien asenteet ja suhtautuminen sähköisiä palveluita kohtaan. Pro Gradu-tutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kansanterveystieteen maisteriohjelma. Tampere. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/134719/Vikstr%C3%B6mMeri.pdf?sequence=2 (Viitattu 9.9.2022.)

Vuonovirta, T. 2011. Etäterveydenhuollon käyttöönotto terveydenhuollon verkostoissa. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514297175.pdf (Viitattu 8.9.2022.)

Väätänen, S. 2022. Sairaanhoitajien kokemuksia digitaalisista potilasohjaus-, neuvonta- ja yhteydenpitomenetelmistä. Yamk-opinnäytetyö. Sairaanhoitaja. Kliinisen asiantuntijuuden tutkinto-ohjelma digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Metropolia. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/744820/Lopputy%c3%b613.2.22.pdf?sequence=2&isAllowed=y (Viitattu 21.10.2022.)

Kuva: Pixabay