Sairaanhoitajan ja lapsipotilaan välinen kommunikointi

Tehokas hoitotyö ja hoitosuhde perustuvat kommunikointiin ja sairaanhoitajan taitoihin olla vuorovaikutuksessa. Kommunikointi lapsipotilaan kanssa vaatii sairaanhoitajalta erityistä osaamista, sillä siihen liittyy paljon erilaisia samanaikaisesti huomioitavia tekijöitä, kuten lapsen ikä, kehitystaso, lapsen aikaisemmat kokemukset sairaalassa, vanhempien ohjaaminen ja sanojen ymmärrettävyys lapselle.

Teimme Turun ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön, jossa kartoitimme narratiivisen kirjallisuuskatsauksen (n=25) avulla kommunikointia 0–6-vuotiaan lapsipotilaan ja sairaanhoitajan välillä ja siihen liittyviä hyötyjä ja haasteita. Tavoitteena opinnäytetyössä on edistää kommunikointia lapsipotilaan ja sairaanhoitajan välillä.

Konkreettiset keinot käyttöön

Hoitotyön toimenkuvaan kuuluu yhtenä oleellisena osana ohjaustyön tekeminen, jolloin sairaanhoitajan kommunikointitaidot ovat keskiössä. Lapsi väsyy helposti pitkiin selityksiin, ja voi turhautua kysymyksiin. Hoitotoimenpiteissä tai tutkimuksesta kerrottaessa tulee huomioida, että pienet lapset ajattelevat ja ymmärtävät asiat hyvin konkreettisesti. Toimenpiteestä tulisi kertoa leikki-ikäiselle lapselle muutamaa vuorokautta ja vanhemmalle lapselle noin viikkoa ennen toimenpidettä.

Sairaanhoitajan tulisi puhua lapselle selkeästi ja konkreettisesti ja siksi leikin, sadun tai kuvataiteen käyttö lapselle asioiden selittämisessä on todella hyödyllistä. Niiden avulla lapsi pääsee itselleen luonnollisella keinolla ilmaisemaan itseään ja asiat voidaan selittää lapselle ymmärrettävällä tavalla. Luovat menetelmät ja muu yhdessä tekeminen lapsen kanssa toimivat keskusteluvälineenä sairaanhoitajan ja lapsipotilaan välillä.

Positiivinen kommunikointi osana hyvää hoitoa

Hyvässä kommunikoinnissa sairaanhoitajan ja lapsen sekä perheen välille syntyy luottamussuhde, joka parantaa hoitosuhteen luotettavuutta ja viestinnästä tulee helpompaa ja avoimempaa. Hyötyjä positiivisesta kommunikoinnista lapsipotilaalle ovat stressin, ahdistuksen, pelon ja kivun tuntemuksen väheneminen.

Lisäksi positiivinen kommunikointi ennaltaehkäisee lapsen masentuneisuutta ja edesauttaa lapsen hyvinvointia ja parantumista. Haasteita kommunikoinnissa ovat hoidosta tai toimenpiteestä kertomisen suhteuttaminen lapsen ikään ja kehitystasoon, lapsen osallistaminen omaan hoitoonsa, yhtäaikaisesti kommunikointi vanhempien ja lapsipotilaan kanssa sekä eri-ikäisten lasten kommunikoinnin tulkitseminen oikein.

Toimivan kommunikoinnin avulla voidaan osana lasten sairaanhoitoa varmistaa lapsipotilaalle mahdollisimman hyvä hoito sekä edistää potilasturvallisuutta. Kommunikointiosaaminen tulisi hoitotyössä ja sen opetuksessa tuoda esille laajemmin osana sairaanhoitajan ammattitaitoa tehokkaana työvälineenä.

Teksti:

Iida Kovanen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Veera-Annika Pitkänen
sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Tuija Leinonen
Yliopettaja
Turun AMK

Yhteystiedot: tuija.leinonen(at)turkuamk.fi