Sairaanhoitajaopiskelijoiden kroonisen haavanhoidon osaamisen kehittäminen

Erilaiset haavat ovat maailmanlaajuinen kasvava ongelma. Länsimaissa arviolta 1­­­–1,5 % saa kroonisen haavan jossakin elämänsä vaiheessa. Krooniset haavat ovat merkittävä terveydellinen haaste ikääntyvällä väestöllä ja niillä on suuria vaikutuksia myös elämänlaatuun.

Kroonisten haavojen hoito aiheuttaa myös suuret kustannukset terveydenhuollossa. Kustannusten arvioidaan olevan 2–4 % koko terveydenhuollon budjetista Euroopan maissa.

Emilia Kielon tekemän tutkimuksen mukaan hoitotyön opiskelijoiden (n=194) haavanhoidon osaaminen on riittämätöntä. Opiskelijoiden asenne haavanhoitoon oli positiivinen. Vastaavan tuloksen saivat Kielo, Leena Salminen ja Minna Stolt tekemässään kirjallisuuskatsauksessa, jossa he analysoivat 12 tutkimusta.

Turun ammattikorkeakoulun Sairaanhoidon osaamisala on ollut mukana Care of Pressure and Venous Ulcers in Simulation Environment -hankkeessa, joka toteutetiin Erasmus+ Strategic Partnerships for higher education -rahoituksella vuosina 2018–2020. Hankkeessa olivat mukana Viro, Unkari, Portugali ja Turkki, ja sitä koordinoi Tallinna Tervishoiu KÕrgkool. Hankkeessa oli tarkoituksena luoda englanninkielinen verkkokurssi ja viisi simulaatiotapausta, joiden avulla parannetaan hoitotyön opiskelijoiden tietoa ja osaamista laskimoperäisistä säärihaavoista ja painehaavoista.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoiden kroonisen haavanhoidon osaamista kyselyn avulla. Kyselyssä käytettiin painehaavan osalta Pieper Pressure Ulcer Knowledge -testiä. Kroonisen laskimohaavan osalta laadittiin näyttöön perustuviin hoitosuosituksiin pohjautuva mittari, koska sellaista ei ollut valmiina. Mittari tehtiin yhteistyössä kaikkien hankkeessa mukana olevien kanssa. Suomen osalta kyselyt toteutettiin Webropol-kyselynä, joka lähettiin 120 sairaanhoitajaopiskelijalle. Vastauksia saatiin 53.  Kysely toteutettiin kaikissa hankemaissa samanlaisena.

Tulosten perusteella kaikki opiskelijat osasivat painehaavaluokituksen ja avoimen haavan väriluokituksen. Vastaajista 97 % osasi haavanhoidon periaatteet ja dokumentoinnin. Painehaavojen keskeisimmät riskitekijät tunnistettiin 98-prosenttisesti ja asentohoidon merkitys painehaavojen ennaltaehkäisyssä 97-prosenttisesti, mutta vain 33 % tiesi, kuinka usein liikuntakyvyttömän potilaan asentoa tulee vaihtaa. Braden-mittarin tulkinnan hallitsi 33 % opiskelijoista.  Kroonisten laskimoperäisten haavojen osalta turvotuksen ennaltaehkäisy ja sen hoito kompressiohoidossa osattiin hyvin (97 %).  Vastaajista vain alle puolet (45 %) tiesi kroonisen jalkahaavan tunnusmerkit.

Tulokset osoittivat verkkokurssin ja simulaatioiden tarpeellisuuden sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisen kehittämisessä. Projektissa oli tarkoitus tuottaa näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva verkkokurssi sekä viisi simulaatiotapausta sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisen tueksi ja hoitohenkilökunnalle täydennyskoulutusmateriaaliksi.  Vuoden 2020 tammikuun hanketapaamisessa tarkasteltiin verkkokurssin ensimmäistä versiota ja viimeisteltiin simulaatiotapauksia. Toukokuussa 2020 oli tarkoitus järjestää hanketapaaminen Turussa ja testata simulaatiot sekä viimeistellä verkkokurssi. Vallitsevan Covid 19 -tilanteen takia tämä tapaaminen peruutettiin, kuten myös syksyn tapaamiset, joten simulaatiotapausten testaaminen ja verkkokurssin viimeistely ovat jääneet kesken. Hanketta koordinoivan korkeakoulun hanketyöntekijöiden toimenkuvat ovat muuttuneet vallitsevan tilaan vuoksi kevään ja syksyn aikana. Tästä johtuen myöskään verkkotapaamisia ei ole pysty järjestämään. Tavoitteena on kuitenkin myöhemmin viimeistellä hankkeen tuotokset, vaikka varsinainen hanke päättyy joulukuussa 2020.

Teksti

Kaisa Friman
Lehtori
Turun AMK

Sirpa Nikunen
Lehtori
Turun AMK

Tutkimusryhmä:
Kliininen asiantuntijuus