Sairaanhoitajaopiskelijoiden työharjoittelukokemuksiin vaikuttavia tekijöitä

Sairaanhoitajaopiskelijat viettävät suuren osan koulutuksestaan työharjoittelujaksoilla erilaisissa terveysalan yrityksissä. Opiskelijoiden työharjoittelukokemukset voivat olla monenlaisia ja jokaiselta työharjoittelujaksolta löytyy usein jotain kehitettävää.

Työharjoittelukokemukset voivat olla opiskelijoille joko positiivisia tai negatiivisia monista eri tekijöistä riippuen. Harjoittelujaksoja voidaan kehittää paremmiksi, kun nämä tekijät tunnistetaan. Niihin panostamalla työharjoittelujaksoista voidaan tehdä parempia ja myös lisätä terveydenhuoltoalan vetovoimaa opiskelijoiden keskuudessa.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden työharjoittelukokemuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa opiskelijaohjaaja, opiskelijaohjaus, opiskelijan oppiminen, oppimisympäristö ja opiskelijan oma toiminta. Opiskelijaohjaukseen vaikuttavat muun muassa henkilöstöresurssit, voimavarat ja ohjaukseen käytettävä aika. Opiskelijaohjaajaan vaikuttavia tekijöitä ovat ohjaajan henkilökohtaiset ominaisuudet, joita ovat esimerkiksi rehellisyys ja luotettavuus, ohjaajan työkokemus ja ohjaajan saama koulutus opiskelijaohjausta varten. Opiskelijan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa opiskelijan saama palaute, harjoittelujaksojen aikana käydyt ohjaus- ja arviointikeskustelut sekä opiskelijan itsearviointi. Oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat työskentelytilat ja työyhteisön ilmapiiri. Myös opiskelijan omalla toiminnalla ja asenteella on merkitystä työharjoittelukokemuksen muodostumisen kannalta.

Positiivisten työharjoittelukokemusten muodostumiseen vaikuttavat opiskelijan ja opiskelijaohjaajan välinen hyvä ja luottava suhde, mukava opiskelijaohjaaja ja opiskelijaohjaajalta saatu rakentava ja laadukas palaute sekä kattavat ohjauskeskustelut. Opiskelijan yksilöllinen huomioiminen on myös tärkeää, sillä kaikki opiskelijat ovat omanlaisiaan. Myös henkilökunnan myönteinen suhtautuminen opiskelijaan ja opiskelijan saama hyvä perehdytys lisäävät opiskelijan viihtyvyyttä. Laadukas ohjaus vaatii lisäksi resursseja. Näitä ovat esimerkiksi riittävä ohjausaika, asianmukaiset tilat, ohjausmateriaali sekä koulutuksen ja opiskelijaohjauksen kehittämisen mahdollisuus.

Sairaanhoitajaopiskelijat odottavat muun muassa saavansa osallistua aktiivisesti työskentelyyn pelkän tarkkailun sijasta. He myös toivovat, että ohjaaja luottaa heidän kykyihinsä ja itsenäiseen työskentelyynsä. Ohjauksessa tärkeitä tekijöitä ovat lisäksi kannustava asenne, opiskelijan aiempien kokemusten, taitojen ja oppimistavoitteiden huomioon ottaminen sekä niiden saavuttaminen jokapäiväisissä oppimistilanteissa.

Opiskelijan yksilöllinen huomioiminen helpottaa oppimistavoitteiden saavuttamista. Opiskelijat toivovat, että heidät huomioitaisiin myös silloin, jos jossakin muualla, esimerkiksi osaston ulkopuolella, tapahtuu jotain opiskelijan kannalta mielenkiintoista. On tärkeää, että jos ohjaaja on eri vuorossa opiskelijansa kanssa, hän järjestää opiskelijalle toisen ohjaajan sen sijaan, että jättää opiskelijan oman onnensa nojaan. Opiskelijat odottavat, että työharjoittelun alkupuolella he saavat ohjaajalta paljon tukea ja ohjausta, mutta loppupuolella he saavat toimia itsenäisemmin ohjaajan ollessa vain taustalla varmistamassa.

Negatiivisten työharjoittelukokemusten muodostumiseen vaikuttavat opiskelijan kohtaamat ongelmat opiskelijaohjaajan tai muun henkilökunnan kanssa, opiskelijan saama puutteellinen tai riittämätön ohjaus ja opiskelijoiden suuri lukumäärä samalla osastolla. On havaittu, että usein ammattikorkeakoulussa opetetun ja työharjoitteluissa olevien todellisten tilanteiden välillä on suuria eroja ja koulussa opittua teoriatietoa on vaikea siirtää käytäntöön. Tämän vuoksi harjoittelujaksot on tärkeää suunnitella yhteistyössä koulun ja harjoittelupaikan välillä ja panostaa yhtenäisiin käytäntöihin.

Teksti

Vilma Kokkonen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Elina Teriö
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Tuija Leinonen
Yliopettaja
Turun AMK

Yhteystiedot: tuija.leinonen@turkuamk.fi