Selkeä terveysviestintä on hyvää hoitoa

Erikoissairaanhoidossa kohdataan tilanteita, joissa potilaan koko elämä voi muuttua hetkessä. Kun keskustelu tutkimuksista ja hoidosta alkaa täyttyä lääketieteellisistä termeistä, voi pelko ja epävarmuus kasvaa.

Tieteen, lääketieteen ja hoitotieteen yleistajuistaminen on tärkeä osa terveydenhuollon työtä. Kyse ei ole tiedon yksinkertaistamisesta, vaan siitä, että potilas ymmärtää mistä hänen hoidossaan on kyse. (Köhler 2019.)

Ihmiset tulevat sairaalaan tutkimuksiin ja hoitoihin, jotka voivat olla pelottavia ja täysin normaalin arjen ulkopuolella. Erikoissairaanhoidossa huomaa päivittäin, miten suuri merkitys ymmärrettävällä kielellä on.

Ymmärrettävä viestintä lisää luottamusta

Terveysviestinnän tutkimuksessa korostuu tiedon selkeys. Tieto tulisi esittää niin, että sisältö olisi ymmärrettävissä myös ilman erikoisalan koulutusta. Tätä on yleistajuistaminen. Kun monimutkaiset käsitteet avataan arkikielelle, se ei heikennä tiedon laatua vaan parantaa saavutettavuutta.

Tutkimusten mukaan hyvin jäsennelty ja potilaan näkökulmasta ymmärrettävä viestintä lisää luottamusta terveydenhuoltoon ja tukee potilaan omaa päätöksentekoa. Selkeä terveysviestinnän kieli on myös eettinen teko. Se vahvistaa potilaan yhdenvertaisuutta ja oikeutta ymmärtää hänelle annettua tietoa. Tämä näkyy esimerkiksi keskusteluissa siitä, miten tieteellinen tieto tarvitsee siltansa kansankieleen ja kuinka yleistajuistaminen on osa asiantuntijan vastuuta. (Nutbeam 2000, Vitikka 2024.)

Tiedon ymmärrettäväksi tekeminen korostuu erityisesti tilanteissa, joissa potilaalla on valmiiksi paljon kysymyksiä ja huolia.

Digitalisaation myötä terveyteen liittyvä tieto ja viestintä ovat enenevissä määrin verkossa, podcasteissa ja sosiaalisessa mediassa. Kun tieto on helpommin saavutettavissa erilaisissa kanavissa, korostuu tarve varmistaa, että se on luotettavaa ja ymmärrettävästi esitettyä.

Tutkimusten mukaan terveysaiheita käsitellään verkossa monin eri tavoin ja selkeästi jäsennelty sisältö lisää sekä ymmärrettävyyttä että yleisön luottamusta (Fontaine ym 2019). Tieteellisen tiedon yleistajuistaminen ei ole vain tutkijoiden tehtävä, vaan myös terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan kykyä tehdä tiedosta ymmärrettävää erilaisissa kanavissa ja kohtaamisissa. Tiedon ymmärrettäväksi tekeminen korostuu erityisesti tilanteissa, joissa potilaalla on valmiiksi paljon kysymyksiä ja huolia.

Potilaskohtaamiset auttavat eteenpäin

Meillä erikoissairaanhoidossa potilaan kohtaaminen on usein lyhyt, mutta vaikutus potilaan kokemukseen voi olla suuri. On pysähtyä ja varmistaa, että potilas ymmärtää esimerkiksi tutkimustulosten merkityksen tai suunnitellun hoidon vaiheet. Pienetkin selvennykset voivat olla ratkaisevia esimerkiksi siihen, millainen toimenpide on tulossa, mitä oireet tarkoittavat ja miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla.

Yleistajuistaminen näkyy jokapäiväisessä työssä esimerkiksi siinä, miten sanomme diagnoosin tai tutkimusten nimet, miten kuvaamme leikkausta tai miten selitämme jatkohoidon ilman ammattikielen raskautta. Kun potilas ymmärtää, mitä tapahtuu ja miksi hänen on helpompi osallistua omaan hoitoonsa, se lisää luottamusta, vähentää epävarmuutta ja auttaa häntä valmistautumaan tulevaan.

Ymmärrettävä viestintä näkyy myös hoidon tuloksissa: potilas sitoutuu paremmin hoitoon, toimii annettujen suositusten ja ohjeiden mukaan sekä tunnistaa tilanteet, joissa on syytä hakeutua uudestaan hoitoon. Kun kontrollikäynneille tullaan ajallaan ja vointia seurataan yhdessä, hoito etenee suunnitellusti ja potilaan toipumista voidaan tukea mahdollisimman hyvin. (Köhler 2019, Nutbeam 2000.)

Teksti:

Saara Karhu
Master School -opiskelija, sote-alan kehittäminen ja johtaminen
Turun AMK

Minna Salakari, lehtori, FT
Turun AMK

Aleksi Rajamäki, viestinnän asiantuntija, FM
Turun AMK

 
Kuva: Adobe Stock