Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset mukana kehittämässä koulutusmateriaalia lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn

Covid-19-pandemian myötä lähisuhdeväkivalta koskettaa yhtä useampaa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta edellytetään rohkeutta puuttua tilanteeseen, ja he kaipaavat lisää keinoja asian puheeksi ottamisen tueksi.

Koronapandemian vaikutuksista lähisuhdeväkivallan lisääntymiseen on saatu hälyttäviä tutkimustuloksia. Pandemia on pahimmillaan pakottanut perheenjäsenet pysymään eristäytyneinä kodeissaan ja välttämään perheen ulkopuolisia tapaamisia, mikä on puolestaan saattanut aiheuttaa sosiaalista eristyneisyyttä ja ongelmien kasautumista perheissä.

Lähisuhdeväkivallalla on monia muotoja

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa väkivaltaa kohdistetaan nykyiseen tai ex-partneriin, lapseen, vanhempaan tai ikääntyneeseen. Lähisuhdeväkivalta voi olla sanallista, kuten emotionaalista painostusta, vastapuolen vähättelyä tai kritisointia. Lähisuhdeväkivalta voi myös olla fyysistä pahoinpitelyä, vastapuolen asettamista taloudellisesti epätasa-arvoiseen asemaan tai se voi olla uskonnollista tai seksuaalista alistamista.

Lähisuhdeväkivalta ei aina ole ulkoisesti havaittavaa vaan usein vaiettu perheen sisäinen salaisuus. Koronapandemia on osaltaan vaikeuttanut avun hakemista lähisuhdeväkivaltatilanteissa, koska useat sosiaali- ja terveysalan palvelut ovat toteutuneet etänä ilman lähitapaamisia. Toisaalta Euroopassa on raportoitu lähisuhdeväkivaltaan liittyen hätäpuheluiden määrän lisääntyneen 60 prosenttia pandemian aikana. Todellisuudessa lähisuhdeväkivallan ilmaantuvuuden voidaan arvella lisääntyneen pandemian aikana merkittävästi, sillä useat tapaukset jäävät raportoimatta.

Tietoa ja koulutusta lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansainvälisessä hankkeessa (Educational mobile application for prevention of Domestic Violence – DOMINO) on lähdetty kehittämään koulutuskokonaisuutta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, sen puheeksi ottamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kaksivuotinen hanke toteutetaan EU-rahoitteisesti ja yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa.

Hankkeen osallistujamaissa – Suomessa, Latviassa, Kreikassa ja Portugalissa – koottiin asiantuntijapaneelit, joihin kuului sairaanhoitajia, kätilöitä, sosiaalityön ammattilaisia sekä sosiaali- ja terveysalan opettajia. Paneelikeskusteluissa ammattilaisilta kerättiin tietoa ja näkemyksiä lähisuhdeväkivallasta ilmiönä sekä ratkaisuista ja koulutuksellisista tarpeista lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Zoom-etäyhteydellä toteutetut ryhmäkeskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Väkivallan tunnistaminen haastavaa

Alustavien tulosten mukaan asiantuntijat kohtaavat työssään lähisuhdeväkivaltaa kokeneita asiakkaita. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen on haastavaa, sillä sitä tapahtuu hyvin erilaisissa lähisuhteissa ja väkivallan keinot ovat hyvin monenlaisia.

Näitä lähisuhteita usein määrittää jonkinnäköinen riippuvuus toisesta ihmisestä. Lähisuhdeväkivalta koskettaa usein kokijan lisäksi tekijää ja muita perheenjäseniä. Lähisuhdeväkivallalla on ylisukupolvisia vaikutuksia, ja niihin puuttumista pidetään erityisen tärkeänä.

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille avun tulisi olla saatavilla helposti ja nopeasti.

Lasten tunne- ja turvataitokasvatus sekä seksuaalikasvatus nähdään tarpeellisena lähisuhdeväkivallan estämiseksi. Lisäksi lähisuhdeväkivallan näkyväksi tuomista ja siitä tiedottamista pidetään tärkeänä. Ammattilaiset peräänkuuluttavat monipuolista koulutusta näiden vaikeiden tilanteiden kohtaamisen tueksi. Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen koetaan haastavana ja se edellyttää ammattilaisilta rohkeutta.

Myös lähisuhdeväkivaltaa kokeneen voi olla vaikeaa ottaa asia puheeksi. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille avun tulisikin olla saatavilla helposti ja nopeasti. Ammattilaiset kertovat, ettei heillä ole riittävästi keinoja, kykyä tai tietoa auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita henkilöitä. Tulosten mukaan tukea ja keinoja asian puheeksi ottamiseen kaivataan.

Sosiaali- ja terveysalan eri toimijoiden välinen yhteistyö asiakkaan hyväksi lähisuhdeväkivalta tilanteissa on tarpeen. Tämän vuoksi moniammatillisuuden vahvistaminen on yksi tulevaisuuden koulutustarpeista. Tärkeänä nähdään myös ammattilaisten kriisi- ja traumatietoisuuden lisääminen koulutuksen avulla.

Mobiilisovellus ammattilaisten avuksi

DOMINO-hankkeen seuraavassa vaiheessa osallistujamaiden paneelikeskustelujen tulokset yhdistetään, ja niiden perusteella ryhdytään laatimaan viiden opintopisteen laajuista koulutuskokonaisuutta nykyisten ja tulevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön. Koulutuksen sisällöt ja menetelmät laaditaan kansainvälisessä yhteistyössä, ja suunnittelutyöhön osallistuu myös paneeleissa mukana olleita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Applikaatio sisältää koulutusmateriaalin ja ammattilaisille helposti saatavaa tietoa.

Koulutuskokonaisuutta varten kehitetään kaikille saavutettavissa oleva DOMINO-mobiiliapplikaatio. Applikaatio tulee olemaan helppokäyttöinen ja visuaalisesti selkeä. Se sisältää koulutusmateriaalin lisäksi ammattilaisille helposti saatavaa tietoa siitä, miten toimia kohdatessaan työssään lähisuhdeväkivallan uhrin. Applikaation tarkoituksena on tarjota ammattilaiselle nopeasti saatavilla olevaa tiivistettyä tietoa esimerkiksi lainsäädännöstä ja tukipalveluista tai antaa apukysymyksiä lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen ja asiakkaan tukemiseen kriisitilanteessa.

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mahdollisuuksia puuttua ja ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ajoissa. Se parantaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia.

 

Lue lisää hankkeesta:

DOMINO – Educational mobile application for prevention of Domestic Violence

 

 

Teksti:

Mari Berglund
lehtori, koulutusvastaava
TtM, kätilö
Ensihoidon, terveydenhoidon ja kätilötyön osaamisala
Terveys ja hyvinvointi -sektori, Turun AMK

Hanna Koivikko
TtM-opiskelija, kätilö
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

Tiina Murto
lehtori, FT, kätilö
Ensihoidon, terveydenhoidon ja kätilötyön osaamisala
Terveys ja hyvinvointi -sektori, Turun AMK