Sosiaalinen media haastaa nuorten terveydenlukutaitoa

Nuorten terveydenlukutaidon lisäämisellä on merkitystä myös terveyden edistämisen näkökulmasta. Sosiaalinen media on oiva tapa jakaa terveystietoa, kunhan kiinnittää huomiota sisällön luotettavuuteen.

Media, mukaan lukien sosiaalinen media, on yksi terveyden edistämisen väline. Tietoa tuotetaan paljon eri alustoilla ja erilaisten toimijoiden toimesta. Sosiaalisen median alustat ovat suuressa roolissa nykynuorten elämässä. Niiden kautta ollaan yhteydessä muihin, jaetaan ja etsitään tietoa. Lähes kaikki 16–24-vuotiaat nuoret käyttävät päivittäin sosiaalista mediaa. Siksi onkin tärkeää hyödyntää sosiaalista mediaa erityisesti nuorten terveyden edistämisessä. (Järvi 2022a; Suonsivu 2021.)

Terveysviestintää tekevät sosiaalisessa mediassa muun muassa järjestöt, tutkimustietoa tuottavat tahot sekä julkinen ja yksityinen palvelusektori, johon lukeutuvat myös erilaisista taustoista tulevat yksityiset somevaikuttajat (Järvi 2022b). Sosiaalisessa mediassa esiintyy samalla enemmän virheellisen tiedon levittämistä eli disinformaatiota kuin perinteisessä mediassa (Järvi 2022c). Terveydenlukutaito korostuukin erityisesti sosiaalisessa mediassa (Kaiku 2022).

Mitä on terveydenlukutaito?

Terveydenlukutaidolla tarkoitetaan kaikkia niitä tietoja ja taitoja, jotka liittyvät terveystiedon hankintaan, ymmärtämiseen ja sen soveltamiseen. Hyvällä terveydenlukutaidolla varustettu yksilö pystyy soveltamaan paremmin terveysviestinnän kautta saamaansa informaatiota omaan elämäänsä. Hyvä terveydenlukutaito auttaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä päätöksenteossa (WHO 2021, 7).

Diviani ym. (2015) toteavat tutkimuksessaan, että alhainen terveydenlukutaito heikentää terveysviestinnän arviointia ja myös luottamusta terveysviestintään (Diviani ym. 2015, 12). Hyvällä terveydenlukutaidolla on yhteys parempaan terveyteen. Se myös vähentää sosiaalisen median ongelmallista käyttöä ja siitä aiheutuvien terveyshaittojen todennäköisyyttä (Lahti ym. 2023, 108).

Nuori vastaanotolla

Nuorten elämä on kovin erilaista nykyisin, kun vertaa vaikkapa elämään, jota nykyiset terveydenhuollon ammattilaiset elivät aikoinaan nuoruusvuosinaan. Miten nuorten parissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi huomioida tämä?

Vastaanotolla oleva nuori on saattanut omaksua terveyteensä liittyvää tietoja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ennen kääntymistään terveydenhuollon ammattihenkilön puoleen. Sosiaalisen median vaikuttajalta saatu tieto voi tuntua nuoresta luotettavalta, ikään kuin tutulta tai kaverilta saatuna tietona. Luottamus tai ihailu vaikuttajaa kohtaan voi olla suurta.

Mitä jos tieto onkin ristiriidassa ammattilaisen näkemyksen ja tutkitun tiedon kanssa? Vastakkainasettelun riski on läsnä. Miten siis informoida nuorta kuitenkaan väheksymättä nuoren omaa ajatusta tai sosiaalisen median vaikuttajan näkemystä?

Oikean tiedon jakaminen on yhteispeliä

Nuoret elävät hetkessä. Oman terveyden edistäminen ei välttämättä näyttäydy kovinkaan merkittävänä asiana nuoren elämässä. Sen sijaan kokeilunhalu on suurta. Esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttaja voi mainostaa nikotiinipusseja terveystuotteena nuuskaan verrattuna, ja nuori saattaa siten kokea nikotiinipussien kokeilun harmittomammaksi tai jopa turvalliseksi.

Ylen julkaisemassa Somevaikuttaja poisti nikotiinipussivideot Ylen oltua yhteydessä – näin mainostuskieltoa kierretään -jutussa kerrotaan, kuinka sosiaalisen median vaikuttajien kautta nuoria houkutellaan nikotiinituotteiden käyttäjiksi. Jutussa tuodaan esille, että nikotiinituotteiden mainontaa on sosiaalisessa mediassa runsaasti ja tehty juuri nuoria kiinnostavaksi. (Holmberg 2024.)

Oikean ja tutkitun tiedon levittämistä siis tarvitaan. Kuten Paakkari (2019) toteaa, terveydenlukutaitoa voi kuitenkin oppia. Terveystiedon opettamista tulee vahvistaa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. (Paakkari 2019, 923.)

Sosiaalisen median merkitys nuorten arjessa on suuri, eikä sitä pidä väheksyä.

Myös terveystarkastusten yhteydessä annetun terveysneuvonnalla on merkittävä vaikutus. Terveysneuvonnan ei tule kuitenkaan olla saarnaavaa, vaan kannustaa nuoria itse ajattelemaan ja toimimaan oman terveytensä edistämiseksi (Salakari ym. 2019, 87).

Jo vuonna 2010 julkaistussa Kahdeksan tienviittaa terveyteen -julkaisussa todetaan, että nuorten terveyttä tulee edistää nuorten omilla areenoilla ottaen huomioon nuorten oma viestintäkulttuuri, esikuvat ja vertaisryhmät (Kahdeksan tieviittaa terveyteen 2010,18).

Nyt 15 vuotta myöhemmin tämä ajatus korostuu entisestään. Sosiaalisen median ja siellä vaikuttavien henkilöiden merkitys nuorten arjessa on suuri, eikä sitä pidä väheksyä. Tuleekin toimia yhdessä ja yhteistyössä, jotta pääsemme tavoitteeseemme: nuorten terveyden edistämiseen.

 

 

Teksti:

Sini Suojanen, terveydenhoitaja (AMK), Master School -opiskelija
Turun AMK

Eevamaija Verho, terveydenhoitaja (AMK), Master School -opiskelija
Turun AMK

Minna Salakari, lehtori, FT
Turun AMK

Aleksi Rajamäki, viestinnän asiantuntija, FM
Turun AMK

 

 

Kuva: Adobe Stock