Sosiaalinen media ja mobiilisovellukset mahdollistavat toimintaterapiaa perheiden arkeen

Mediassa puhutaan hoitoalan resurssipulasta kiihtyvällä tahdilla. Sama resurssipula vaivaa myös kuntoutusta koskien esimerkiksi toimintaterapeutteja. Voisivatko sosiaalisen median kautta tiedon jakaminen ja mobiilisovellukset olla yksi ratkaisu tilanteen helpottamiseksi sekä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi?

Kuluneen vuoden aikana on uutisoitu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulasta, myös esimerkiksi lasten vuosittaiset neuvolakäynnit ovat viivästyneet. Tämän vuoksi ”vanhoilla tutuilla tavoilla” sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen vaikuttaa olevan tiensä päässä. Rinnalle kaivataan vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa palveluja ja tukea lasten, nuorten ja perheiden terveyden säilymistä sekä ennaltaehkäistä kuntoutumisen tarvetta.

Osa suomalaisista hakee itsenäisesti tietoa ja toimii aktiivisesti hyvinvointinsa tukemiseksi – lasten kehityksestä ja sen tukemisesta löytyy melko runsaasti tietoa kirjoista, podcasteista ja internetistä. Arjen haasteista tai lapsen kehityksen kulmakivistä tietoa on kuitenkin vähemmän, ja usein verkkosivustoilla tarjotaan samoja ratkaisuja samaan haasteeseen pureutumatta oireen tai haasteen todelliseen syyhyn.

Esimerkiksi kaikille perheille, jotka tuskailevat aamuisin lapsen pukeutumisen ja päiväkotiin saattelun kanssa, tarjotaan samoja ratkaisuja riippumatta siitä, johtuvatko lapsen pukeutumisen haasteet normaalista uhmaiästä ja aamuväsymyksestä, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden, motoriikan, hahmottamisen tai aistisäätelyn haasteista tai onko ongelmana lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus tai lapsen tai vanhemman stressaantuminen tilanteesta.

Toimintaterapiassa tarkastellaan arkisten toimintojen sujumista

Toimintaterapian lähtökohtana on arkisen toiminnan (muun muassa pukeutuminen) analysointi ja suoriutumiseen vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen. Toiminnasta suoriutumista tarkastellessa on tärkeä analysoida asiaa kolmen tekijän kautta: ihminen, toiminta ja ympäristö.

Ihmistä tarkastellessa on hyvä huomioida, millaisia valmiuksia ja taitoja toiminta vaatii ja mikä henkilöä motivoi. Onko lapsi motivoitunut toimintaan ja kykeneekö hän sietämään turhautumista ja yrittämään uudestaan, jos sukka ei mene heti jalkaan? Ratkaisuna tilanteisiin voi puuttuvia taitoja kehittää esimerkiksi erilaisten leikkien ja arjen toimintojen avulla.

Auttaisiko pukemistilanteessa se, että vaatteet olisi laitettu illalla valmiiksi ja kiireisistä aamuista poistuisi yksi pukemisen vaihe pois?

Toimintaympäristöä tarkastellessa on pohdittava, miltä osin ympäristö mahdollistaa lapsen suoriutumisen pukeutumisesta ja millä tavoin ympäristöä muokkaamalla aamulähtöjä voisi helpottaa. Ympäristön havainnoimisessa voidaan huomata, onko eteisessä esimerkiksi liikaa tavaroita, jotka vievät lapsen keskittymisen muualle, ja auttaisiko rauhallisempi pukeutumispaikka aamulähtöjä. Tai onko kyse siitä, että aamulähdöt ovat niin kiireisiä ja kaikki niin väsyneitä, että ratkaisuna olisikin aikaisemmin herääminen ja ajan lisääminen aamuihin?

Toiminnasta suoriutumista, esimerkiksi pukemista aamuisin, voi edistää myös varsinaista toimintaa muokkaamalla: Auttaisiko pukemistilanteessa se, että vaatteet olisi laitettu illalla valmiiksi ja kiireisistä aamuista poistuisi yksi pukemisen vaihe pois? Tällä tavoin tarkasteltuna samaan ongelmaan saattaakin löytyä hyvin erilaisia ratkaisuja.

Some ja sovellukset avuksi perhearjen haasteisiin

Tämänkaltaisen ajattelutavan levittäminen ja tiedon jakamiseksi sosiaalinen media voisi tarjota hyvän väylän: tiedon jakaminen voi tapahtua esimerkiksi lyhyin postauksin Instagramissa tai pidempien videoiden avulla Facebookissa. Tämä voisi auttaa perheitä poimimaan kohdennetummin juuri itselle sopivia keinoja arkisten tilanteiden ratkaisemiseksi.

Parhaassa tapauksessa perheet kykenisivät ratkaisemaan itsenäisesti arjen haastavia tilanteita ja tukemaan siten hyvinvointiaan ja lapsensa kehitystä ilman toimintaterapia-arvioon tulemista ja ohjausta. Sosiaalinen media mahdollistaisi myös erilaisten taitojen kehitystä tukevien leikkien ja toimintavinkkien sekä ympäristön muokkaamiseen tähtäävien keinojen ja käyttöönoton.

Sekä taitojen kehittämiseen että ympäristön muokkaamiseen on jo olemassa lukuisia mobiilisovelluksia, joita löytyy listattuna terapiaapps.fi -sivustolta. Sovellukset ovat yksi esimerkki teknologisista ratkaisuista, joita hyödynnetään muun muassa lasten kuntoutuksessa osana toimintaterapiaa. Toimintaterapeuttien kannattaa ohjata sovellusten monipuolista käyttöä perheille.

Sosiaalisesta mediasta saatavan tiedon sekä ammattilaisten ohjauksen ja vinkkien avulla vanhemmat ja huoltajat kykenevät tukemaan lapsen kehitystä ja toteuttamaan lapsen kuntoutusta osana omaa arkitoimintaansa jo varhaisessa vaiheessa.

 

 

Teksti:

Tiia-Mariia Rantala
Master School -opiskelija, toimintaterapeutti
Turun AMK

Minna Salakari
FT, lehtori
Turun AMK