Terveydenhuollon digitalisaation käyttöönotto edellyttää tiivistä yhteistyötä ja säännöllistä koulutusta

Sairaanhoitajat tarvitsevat laadukasta koulutusta ja riittävää tukea uusien sähköisten palveluiden ja tietojärjestelmien käyttöönotossa. Ammattilaiset toivovat tiiviimpää yhteistyötä järjestelmien kehittämisessä.

Tyks Psykiatrian mielialahäiriövastuualueella toteutetun tapaustutkimuksen perusteella hoitotyöntekijöiden asenteet ja suhtautuminen uutta teknologiaa kohtaan ovat pääasiassa myönteisiä. Silti suhde uusiin sähköisiin palveluihin ja käyttöjärjestelmiin ei aina muodostu ongelmitta.

Palveluiden ja järjestelmien on tuotettava sellaista lisäarvoa, joka konkretisoituu hoitotyössä. Lisäarvoa tuovat palveluiden laadun ja saatavuuden paraneminen, työn helpottuminen ja tehostuminen sekä ajankäytön lisääminen siinä tärkeimmässä – potilaan kohtaamisessa.

Ratkaiseeko asenne?

Uusien sähköisten palveluiden ja tietojärjestelmien käyttöä koskevat samat lainalaisuudet kuin minkä tahansa muun uuden teknologian hyväksyntää ja käyttöä. Useat mallit ja teoriat ovat korostaneet käyttäjien asenteet merkittäväksi käyttöaikomusta ennustavaksi tekijäksi. Organisaatioissa käyttö ei kuitenkaan perustu vapaaehtoisuuteen, vaan peruste uuden teknologian käytölle on muissa tekijöissä.

Toisaalta käyttöönotot ovat aina myös muutosprosesseja, joissa tyypilliset muutosta koskevat ilmiöt ”näyttelevät omia roolejaan”. Siksi muutosta johdettaessa on ymmärrettävä ne inhimilliset tekijät, jotka vaikuttavat työntekijöiden kokemukseen uudesta ja tuntemattomasta.

Kun lisäarvo tunnistetaan, myös kokemus onnistuneesta käyttöönotosta on positiivisempi.

Asenteet muodostuvat muun muassa kokemusten kautta, mutta niihin vaikuttavat myös uskomukset itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Kun aikaisemmat kokemukset ovat positiivisia, myös asenne ja suhtautuminen uuteen on myönteistä.

Asenteilla on väliä, mutta niiden ja palveluiden ja järjestelmien tuomalla lisäarvolla sekä käyttöönoton onnistumisella ei välttämättä ole suurta yhteyttä. Kun lisäarvo tunnistetaan, myös kokemus onnistuneesta käyttöönotosta on positiivisempi. Vastaavasti, kun käyttöönottoon sitoudutaan ja järjestelmää uskalletaan tosissaan alkaa käyttää, sen tuoma lisäarvo tunnistetaan paremmin.

Taitoja koulutuksella, tuella ja yhteistyöllä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2019 antaman suosituksen mukaan terveydenhuollon digitalisaation hallinnassa tulisi ottaa huomioon järjestelmien helppokäyttöisyys, työntekijöiden kouluttaminen sekä riittävä tuki järjestelmien käytölle. Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyön tapaustutkimuksessa pääosa hoitotyöntekijöistä arvioi oppivansa uusien järjestelmien käytön helposti, mutta toisaalta tarve enemmälle koulutukselle ja tuelle nähtiin toivottuna asiana.

Ottamatta kantaa siihen, arvioivatko hoitotyöntekijät omat taitonsa välttämättä realistisesti, on selvää, että järjestelmistä saatavaan koulutukseen ja niiden käyttöön tarjottavaa tukea on tulevaisuudessa kohdennettava oikein ja sitä on oltava riittävästi.

Sähköisten palveluiden ja tietojärjestelmien käyttöönotot onnistuvat, kun kokemukset saadaan käännettyä onnistumisiksi.

Hoitotyöntekijöiden osallistaminen järjestelmien kehittämiseen, kokemusten kuunteleminen ja käyttöpalautteen kerääminen ovat olennaisia, jotta järjestelmät tuottavat lisäarvoa organisaatiolle, työntekijöille ja sidosryhmille – mutta ennen kaikkea potilaille.

Ovatpa teknologian käyttöön vaikuttavat asenteet minkälaisia tahansa, korjaaville kokemuksille lienee aina paikkansa. Kun kokemukset saadaan käännettyä onnistumisiksi, myös sähköisten palveluiden ja tietojärjestelmien käyttöönotot onnistuvat.

 

Tutustu Samu Montosen opinnäytetyöhön: Sähköisten palveluiden ja tietojärjestelmien kehittäminen Tyks Psykiatrialla.

 

Teksti:

Samu Montonen, sairaanhoitaja (YAMK)

Minna Salakari, lehtori, FT
Turun AMK