Terveysviestinnän eettisyys ja luotettavuus – viestijän vastuu terveyden merkityksistä

Digiajan terveysviestintä muokkaa käsityksiä terveydestä, sairauksista ja hyvinvoinnista. Eettisyys ja luotettavuus edellyttävät harkintaa, vastuuta, kohderyhmän ymmärrystä sekä kykyä hahmottaa viestinnän vaikutuksia yksilön kokemukseen ja yhteiskunnalliseen terveysymmärrykseen.

Terveysviestintä kuuluu arkeen, ei vain kampanjoihin tai kriiseihin. Järvi (2022) toteaa, että se ei rajoitu faktatietoon vaan kietoutuu kokemuksiin ja vuorovaikutukseen, joita joukkoviestimet voivat vahvistaa tai horjuttaa. Sosiaalinen media vaikuttaa nopeammin ja näkyvämmin kuin perinteinen media.

Helve ym. (2020) esittävät, että lääkärin tulee tarjota terveystietoa myös somessa, mutta digitaalinen ympäristö voi heikentää tiedon tulkintaa ja luotettavuutta. Vaikuttavuus syntyy visuaalisuudesta, luotettavuudesta ja kohderyhmän ymmärryksestä.

Terveysviestintä voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten yksilöt kokevat terveytensä ja miten yhteiskunta määrittelee normaalin ja poikkeavan.

Ammattilaisen rooli somessa sisältää tiedon jakamisen lisäksi vaikuttamista, vuorovaikutusta ja luottamuksen rakentamista. Henkilökohtainen läsnäolo, visuaalisuus ja viestin sävy voivat vahvistaa vaikuttavuutta, toisaalta samalla hämärtää rajaa asiantuntijuuden ja mielipiteen välillä.

Terveysviestintä voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten yksilöt kokevat terveytensä ja miten yhteiskunta määrittelee normaalin ja poikkeavan – miten terveyttä ymmärretään ja miten hoitoon suhtaudutaan? Eettinen vastuu korostuu erityisesti silloin, kun viestintä tapahtuu julkisesti ja tavoittaa laajoja yleisöjä.

Eettisyys ja luotettavuus monikanavaisessa terveysviestinnässä

Mitä eettisyys ja luotettavuus tarkoittavat, ja miten varmistetaan ymmärrettävä, vastuullinen tieto? Digitaaliseen terveysviestintään liittyy syviä eettisiä ulottuvuuksia, se ei ole pelkkä tekninen kysymys.

Maeckelberghe ym. (2023) korostavat, että yksilöllistetty viestintä voi lisätä terveyseroja, ellei saavutettavuutta, yksityisyyttä ja tiedon hyödyntämistä huomioida. Eettinen viestintä edellyttää luotettavaa sisältöä ja kohdentamista.

Kaiku (2022) osoittaa, että jokainen organisaatio toimii nykyisin osaltaan terveys- ja hyvinvointialalla, mikä tuo viestintään uuden vastuun. Vaikuttava viestintä edellyttää tasapainoa tunteiden ja faktojen välillä.

Taito kuunnella, tulkita ja vastata

Muistikoordinaattorin työssä digitaalinen terveysviestintä ei tarkoita sisällön tuottamista someen tai verkkosivuille, vaan se liittyy potilastietojärjestelmän, puhelimen ja kasvotusten tapahtuvaan viestintään. Kohtaamiset asiakkaiden ja läheisten kanssa ovat keskeisiä tilanteita, joissa digitaalinen tieto tukee keskustelua. Sen avulla voidaan selventää ja jäsentää käsityksiä terveydestä.

Vaikka osa asiakkaista ei käytä digivälineitä, heidän tietonsa liikkuvat sähköisesti, ja läheiset hakevat usein tietoa verkosta. Tämä vaatii ammattilaiselta kykyä selittää, täydentää ja joskus korjata verkosta löytyvää tietoa.

Eettisyys korostuu siinä, miten sairautta kuvataan: viestinnän sävy vaikuttaa siihen, kokeeko asiakas itsensä osalliseksi vai ulkopuoliseksi. Eettinen viestintä on kykyä kuunnella, tulkita ja vastata.

Digiajan viestijän vastuu

Eettinen ja luotettava viestintä rakentuu harkituista periaatteista. Kaiku (2022) esittää, että vaikuttava viestintä perustuu viiteen tekijään: kohderyhmä, tunteet, faktat, viestitulva ja vastuu. Viestin tulee tavoittaa vastaanottaja omassa kontekstissaan. Tunteet tekevät viestistä merkityksellisen, faktat luovat uskottavuuden. Monikanavaisuus muuttaa pelisääntöjä, ja jokainen organisaatio kantaa vastuuta siitä, millaisia käsityksiä sen viestit tuottavat.

Digiajan terveysviestintä haastaa ammattilaisia pohtimaan viestin sisältöä ja vaikutuksia yksilön kokemukseen ja yhteiskunnalliseen terveysymmärrykseen. Se vaatii harkintaa, kohderyhmän tuntemusta ja vastuullista viestintäkulttuuria. Eettinen viestintä on sisällön tuottamista ja vaikutusten ymmärtämistä. Jokainen viestijä kantaa vastuun.

Teksti:

Sofia Lehtonen
Master School -opiskelija, terveyden edistäminen
Turun AMK

Minna Salakari, lehtori, FT
Turun AMK

Aleksi Rajamäki, viestinnän asiantuntija, FM
Turun AMK

 
Kuva: Adobe Stock