Turun AMK:n ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen koulutusambulanssi-pilotti käynnistynyt myötätuulessa

Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yhteinen koulutusambulanssi aloitti toimintansa elokuun alussa. Koulutusambulanssi on osa normaalia hälytysvalmiutta, joten opetuksen ja oppimisen keskiössä ovat todelliset ensihoitotehtävät. Kokemukset neljän kuukauden jälkeen ovat varsin myönteiset sekä organisaatioiden että toimijoiden kokemana.

Turku AMK ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Koulutusambulanssi ja tehty kumppanuussopimus ovat luonnollinen jatkumo yhteistyölle. Koulutusambulanssissa toimivat opetusensihoitaja, työsuhteessa oleva loppuvaiheen ensihoitajaopiskelija sekä alkuvaiheen ensihoitajaopiskelija.

Kilpailu osaavista työntekijöistä kovaa

Turun AMK:n näkökulmasta 1,5-vuotinen hanke tukee keskeisesti opetuksen ja oppimisen kehittämistä ja työelämäyhteistyötä sekä varmistaa osaltaan harjoittelupaikkojen riittävyyttä. Ensihoitoala on käytännössä täystyöllistetty, ja kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa. Koulutusambulanssi-hankkeen avulla pelastuslaitos toivoo saavansa rekrytointietua Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvien ensihoitajien suhteen.

Ensihoitoalalla ei ole varaa menettää yhtään kokenutta ensihoitajaa muihin töihin.

Luonnollisestikaan yksittäisellä kehittämishankkeella ei pystytä houkuttelemaan tulevia työntekijöitä, vaan koko organisaation tulee olla hyvässä kunnossa lähtien muun muassa ajanmukaisesta kalustosta, toimivasta perehdytyksestä sekä lähijohtajien tarjoamasta tuesta. ”Kun perusasiat ovat kunnossa, säilyy työilmapiiri hyvänä ja työpaikalle on miellyttävä kaikkien tulla”, toteaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Vesa Jyrkkänen.

Koulutusambulanssi-pilotin toivotaan myös omalta osaltaan tuovan opetusensihoitajuuden kautta yksittäisen ratkaisun ensihoitoalan urapolkujen rajallisuuteen. Ensihoitoalalla ei ole varaa menettää yhtään kokenutta ensihoitajaa muihin töihin. Jyrkkänen uskoo, että opetusensihoitajatoiminnalla pystytään pidentämään ammattitaitoisten ensihoitajien työuraa lisävastuun ja -haasteen myötä.

Opetusensihoitajille hankkeessa lisäoppia

Jonas Ahlgren, Samu Ekroos, Henni Malmberg, Teemu Pasi ja Reino Tissari työskentelevät koulutusambulanssissa opetusensihoitajina, joiden rekrytointi tehtiin Pelastuslaitoksen sisäisellä hakumenettelyllä. Operatiivisen toiminnan ja opiskelijaohjauksen lisäksi opetusensihoitajat osallistuvat Turun AMK:n opetuksiin ja käytännön osaamisten arviointeihin. Opetusensihoitajat saavat hankkeessa lisäoppia muun muassa pedagogiikasta, ja mukaantulo AMK:n opetuksiin on nähty erittäin tärkeänä.

Opetusensihoitajien sijoittuminen työelämän ja korkeakoulun välimaastoon tukee osaltaan tärkeää nivelvaihetta ja opiskelijoiden jouhevaa siirtymistä työelämään. Koulutusambulanssiharjoittelun jälkeen pitkällä sopimuksella pelastuslaitokselle työllistyneen Piia Ruuskan kokemukset harjoittelusta olivat myönteiset: ”Suuri kiitos kuuluu loistaville opetusensihoitajille”, Ruuska tiivistää.

Opetus ja käytännön harjoittelu kohtaavat

Perinteisesti harjoittelujaksojen kesto on ollut viisi viikkoa, mutta hankkeessa pilotoidaan harjoittelun suorittamista myös siten, että loppuvaiheen opiskelijat tekevät keskimäärin yhden 12-tuntisen työvuoron viikossa, jolloin opetus ja käytännön harjoittelu toteutuvat enemmän limittäin ja lomittain. Yhtenä tavoitteena onkin tukea opiskelijoiden jaksamista. Moni opiskelija käy ansiotyössä opintojen ohella, mutta nyt pilotoitavassa mallissa opiskelijan keikkatyö tulee työsuhteisesta harjoittelujaksosta.

Työsuhteeseen hakevat ensihoitajaopiskelijat käyvät samanlaisen rekrytointiprosessin kuin muutkin töihin hakevat. ”Työnhaun myötä opiskelijat saavat arvokasta kokemusta rekrytoinnista ja siihen liittyvistä arvioinneista”, toteaa V-S pelastuslaitoksen suunnittelija Hanna Laine. Valinnat työsuhteisiin tekee V-S pelastuslaitos, ja esimerkiksi perehdytys toteutuu kuten normaalistikin työsuhteen alkaessa. Toisaalta myös ”perinteinen” harjoittelujakso on edelleen mahdollista käynnistyneestä pilotista huolimatta.

Koulutusambulanssissa korostuu opiskelijoiden yhdenvertaisuus

Hanke on vasta alussa, mutta monia positiivisia asioita on tunnistettu jo nyt aiemmin mainittujen lisäksi.

Loppuvaiheen ensihoitajaopiskelija Hilja Metsistö suoritti harjoittelujakson koulutusambulanssissa. Hilja kertoo, että koulutusambulanssissa tehty harjoittelu oli kokemuksena erinomainen. Merkittäväksi voimavaraksi hän koki alkuvaiheen opiskelijan kanssa työskentelyn, mikä kehitti myös loppuvaiheen opiskelijaa, sillä opiskelijan ohjaamisen myötä johtamisosaaminen ja pedagogiset taidot kehittyivät. ”Koulutusambulanssissa tapahtuvassa työskentelyssä korostuu opiskelijoiden välinen yhdenvertaisuus, luottamus ja kannustava ilmapiiri”, kiteyttää Metsistö.

Myös opetusensihoitaja Henni Typpö kokee koulutusambulanssin ryhmädynamiikan positiivisella tavalla erilaisena, kun opiskelijat ovat aidosti osa ambulanssin hoitotiimiä. ”Pilotti lisää myös opiskelijoiden vastuuta omasta oppimisestaan sekä tukee ei-teknisten taitojen, kuten päätöksenteon ja tilannetietoisuuden, kehittymistä”, opetusensihoitajat Samu Ekroos ja Teemu Pasi korostavat.

Turvallisuus ennen kaikkea

Toisaalta haasteitakin on tunnistettu. Opetusensihoitajien kuormitus selviää hankkeen edetessä, mutta yhden opiskelijan sijaan ohjattavia on kaksi. Myös työuraansa aloittavan, loppuvaiheen opiskelijan vähäinen kokemus esimerkiksi hälytysajosta on tosiasia, mikä on usein haasteena työsuhteen alkaessa. Turvallisuusasioihin kiinnitetäänkin erityistä huomiota koko hankkeen ajan.

Rohkea uuden kokeilu on organisaatioiden yhteinen tahtotila.

Moni asia tarkentuu vasta pilotin edetessä. Tukeeko pidemmällä aikavälillä suoritettava harjoittelujakso opiskelijan oppimista ja jaksamista vai tuleeko opiskelijan arjesta liian sirpaleista? Miten opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet harjoittelujaksolle täyttyvät? Saavatko molemmat opiskelijat riittävästi ohjausta? Avoimia kysymyksiä on paljon, joten arvioinnin merkitys on suuri.

Turun yliopisto on mukana pilotissa, ja yksi tutkimuksen aihe kohdentuukin oppimisen kannalta erittäin tärkeään psykologiseen turvallisuuteen ja sitä lisääviin ja heikentäviin tekijöihin. Rohkea uuden kokeilu on organisaatioiden yhteinen tahtotila, vanhoilla toimintatavoilla kun harvoin luodaan mitään uutta.

 

 

Teksti:

Jani Paulin
Koulutusvastaava, lehtori
Ensihoitajakoulutus, Turun AMK

Lasse Putko
Lehtori
Ensihoitajakoulutus, Turun AMK

Jaana Koskela
Lehtori
Ensihoitajakoulutus, Turun AMK

 

Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Havainnekuva ensihoitajien koulutustilanteesta.