Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki toteuttavat työttömille matalan kynnyksen terveystarkastustoimintaa
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia järjestämään työttömien terveyspalvelut. Säännöllisesti järjestettävät työttömien terveystarkastukset ovat kustannustehokkaita ja asiakkaalle vapaaehtoisia ja maksuttomia. Turun kaupungissa työttömien terveystarkastukset toteutetaan terveyskeskuksissa. Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat ovat olleet mukana toteuttamassa tarkastuksia opettajan ohjauksessa yli kymmenen vuoden ajan.
Työttömyys on eräs inhimillistä kärsimystä aiheuttava tekijä ja koskettaa yhä useampaa suomalaista. Tutkimusten mukaan työttömät ovat usein sairaampia kuin työssä käyvät ikätoverinsa ja heidän kokonaishyvinvointinsa on keskimääräistä heikompi. Työttömyyden vaikutukset eivät koske pelkästään työtöntä itseään, vaan vaikutukset ulottuvat myös työttömän lähipiiriin ja koko yhteiskuntaan.
Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa jo itsessään terveysongelmia sekä muun muassa syrjäytymistä työelämästä ja köyhyyttä. Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla voi olla jo olemassa oleva terveysongelma, muu elämänhallintaan ja toimintakykyyn liittyvä haaste tai esimerkiksi yli sukupolven siirtynyt huono-osaisuus, joka heikentää ihmisen pystyvyyttä toimia niin työelämässä kuin yhteiskunnassa ylipäätään.
Työttömät ovat työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella
Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuoltoa, mutta työttömät eivät yleensä kuulu kyseisten palvelujen piiriin. Työttömille ei siis ole tarjolla täysin yhdenmukaisia terveyden edistämisen ja ehkäisevän terveydenhuollon palveluita kuin työssäkäyville.
Työttömille suunnattu terveyden edistäminen ja terveystarkastukset ovat erityisen merkittäviä, koska nämä tukevat terveyttä ja hyvinvointia, mutta myös työttömien saavutettavuutta ja Suomen terveyspoliittisia tavoitteita terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.
Terveystarkastus on tärkeä työkalu terveyden edistämisessä
Työttömille tehtävien terveystarkastusten tavoitteena on terveyden, toimintakyvyn ja työkyvyn edistäminen, arviointi ja ylläpitäminen. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä sairauksia, tunnistaa sairauksia varhaisessa vaiheessa sekä ohjata asiakas hoitoon tarvittaessa. Asiakas voidaan myös ohjata lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen.
Terveydenhoitajien suorittamissa terveystarkastuksissa on tärkeää havaita mahdolliset terveysongelmat, jotta ne eivät olisi esteenä työn saannille ja hyvälle elämälle. Työttömien terveystarkastuksessa voidaan kartoittaa terveydentilaa ja ennaltaehkäistä tulevia terveysongelmia antamalla työttömille terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää ohjausta.
Terveyden edistämistyön keskiössä dialogisuus ja asiakkaan kuulluksi tuleminen
Avoimuus, aitous, empatiakyky, kuuntelu ja vastavuoroisuus ovat terveydenhoitajan tärkeitä piirteitä terveyskeskustelussa ja -neuvonnassa. Ihmistä autetaan löytämään motivaatio oman terveyden edistämiseen, terveellisiin elämäntapoihin sekä mahdollisiin elintapojen muutoksiin.
Kun henkilö onnistuu käyttämään terveyden voimavaroja hyväkseen, positiivinen terveyskäyttäytyminen mahdollistuu. Ihanteellisessa terveystilanteessa löydetään tasapaino niin fyysisen, emotionaalisen, sosiaalisen, hengellisen kuin henkisenkin terveyden välillä.
Kaksi vastaanottokäyntiä, laboratoriokokeet ja seurantapuhelu
Turun kaupungin työttömien terveystarkastuksissa tarkoituksena on tukea asiakkaan työ- ja toimintakykyä, ehkäistä sairauksia, edistää terveyttä, erityisesti mielenterveyttä ja asiakkaan elämänhallintaa. Työttömien terveystarkastukset rakentavat toiminnallisen kokonaisuuden huomioiden palveluketjun eri sektoreiden välillä.
Keväällä 2022 työttömien terveystarkastuksia järjestetään Turun keskustan terveysasemalla, jossa terveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajaopiskelijat opettajan ohjaamana. Asiakkaat varaavat pääsääntöisesti itse ajan terveystarkastukseen, jolloin asiakkaan kiinnostus omaan terveydentilaan ja hyvinvointiin on yleensä hyvä. Työttömille tehtäviin terveystarkastuksiin kuuluu kaksi vastaanottokäyntiä, joiden välissä asiakkaat käyvät verikokeilla. Lopuksi asiakkaille on mahdollista tehdä seurantapuhelu, asiakkaan toiveista ja tavoitteista riippuen.
Ensimmäisellä terveystarkastuksen vastaanottokäynnillä kartoitetaan asiakkaan kokonaistilannetta ja toisella vastaanottokäynnillä keskitytään terveyden edistämiseen, ohjaukseen, terveys- ja hyvinvointitavoitteiden asettamiseen sekä tarkastetaan verikokeiden tuloksia. Seurantasoitolla keskustellaan yleensä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja tilanteesta sekä yritetään keskustelun avulla edelleen kannustaa ja ylläpitää asiakkaan motivaatiota oman terveytensä edistämiseen ja mahdolliseen työnhakuun liittyen. Terveystarkastuksien kokonaisuuden tavoitteena on terveyden edistäminen sekä asiakkaan terveydentilan kartoittaminen ja yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteiden asettaminen ja keinojen löytämisen tukeminen, jotta terveys, jaksaminen ja työkykyisyys pysyisivät hyvinä tai paranisivat.
Terveystarkastuksessa hyödynnetään esitietolomaketta
Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä käydään asiakkaan kanssa läpi esitietolomaketta. Siinä kysytään asiakkaan henkilö- ja yhteystiedot sekä selvitetään koulutustaustaa, ammattia ja toimeentuloa. Lomakkeen avulla perehdytään myös asiakkaan elintapoihin, terveystottumuksiin ja terveydentilaan sekä saadaan käsitys asiakkaan sairauksista ja mahdollisista lääkityksistä. Esitietolomakkeen käytön myötä pystytään selvittämään myös asiakkaan terveyspalveluiden käyttöä sekä keskustelemaan asiakkaan omista toiveista ja tavoitteista käyntiin liittyen.
Turun kaupungilla terveystarkastukseen sisältyvät neuvonnan ja ohjauksen lisäksi näön- ja kuulontarkastukset sekä pituuden, painon, BMI:n, vyötärönympäryksen ja verenpaineen mittaukset. Osalla asiakkaista on selkeästi jokin tietty vaiva tai ongelma, johon he kaipaavat ohjeistusta tai ohjausta jatkohoitoon. Vastaanottokäynneillä käsitellään laajasti terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueita mielialasta, mahdolliseen syrjäytymisen kokemukseen ja vyötärönympäryksen mittaukseen asti.
Työttömien terveystarkastukset ovat uudenlainen tapa oppia työelämäyhteistyössä
Terveydenhoitajaopiskelijat pääsevät mukaan työttömien terveystarkastuksiin opintojen loppupuolella terveydenhoitotyön suuntaavissa opinnoissa. Takana ovat jo yleissairaanhoidon opinnot teorioineen ja harjoitteluineen sekä osa terveydenhoitotyön opinnoista.
Terveystarkastukset ovat olleet erittäin pidettyjä ja antoisia niin opiskelijoiden kuin asiakkaiden näkökulmista. Terveydenhoitajaopiskelijat saavat soveltaa oppimaansa kiireettömästi, aidossa asiakaskontaktissa ja opettajan välittömässä ohjauksessa.
Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan vahvaa ammattitaitoa, monialaista yhteistyötä sekä jatkuvaa oppimista. Turun ammattikorkeakoulu tukee näiden taitojen rakentumista innovaatiopedagogiikalla. Sen mukaan oppiminen perustuu työelämälähtöisyyteen ja -yhteistyöhön, joilla kehitetään opiskelijan työelämävalmiuksia ja varmistetaan oppimisen vastaavuus työelämän tarpeisiin.
Matalan kynnyksen terveystarkastustoimintaa arvostetaan
Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettu työttömien matalan kynnyksen terveystarkastustoiminta on ollut tärkeä lisä Turun terveysasemien palveluvalikoimassa ja auttanut työttömien terveydenhuollossa monin tavoin. Yhteistyömme on jatkunut jo vuosien ajan, ja siinä on monta terveydenhoitajaikäluokkaa saanut hyvän tuntuman paitsi käytännön työhön perusterveydenhuollossa myös työttömien ongelmiin ja erilaisten sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Vuosien saatossa on jalostunut käyttökelpoinen toimintatapa, jota on voitu hyödyntää myös laajemmassa mittakaavassa muualla toiminnassamme.
Lue lisää ja varaa aika maksuttomaan terveystarkastukseen.
Lähteet:
Finlex. 2010. Terveydenhuoltolaki. Viitattu 16.12.2021. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
Hult, M., Saaranen, T. & Pietilä, A-M. 2016. Työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista: haastattelututkimus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 53, 108–118.
Kerätär, R. & Karjalainen, V. 2010. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Lääkärilehti 65 (45), 3683–3690. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa: https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/pitkaaikaistyottomilla-on-runsaasti-hoitamattomia-mielenterveyshairioita/
Louheranta, O., Lähteenvuo, M. & Kangasniemi, M. 2016. Henki ja hengellinen tuki terveydenhuollossa – kenen vastuulla? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 53, 234–241.
Peate, I. 2021. Unemployment and poverty. British Journal of Nursing 30 (2), 89–90.
Putkuri, T., Lahti, M., Axelin, A. & Salminen, M. 2021. Valmiuksien ja vaatimusten ristiriita – terveydenhoitajien kokemuksia tutkintoonsa sisältyneistä mielenterveysopinnoista. Tutkiva hoitotyö 19 (1), 12–19.
STM. 2013. Työttömien terveydenhuollon järjestäminen. Viitattu 16.12.2021. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/1365032/Ty%C3%B6tt%C3%B6mien+terveydenhuollon+j%C3%A4rjest%C3%A4minen/3b1979ea-c36c-4114-9399-6c45e49b40b1
THL. 2021. Työttömän terveystarkastus. Viitattu 19.12.2021. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus/toimintamalleja-ja-menetelmia-tyon-tueksi/osallisuus/tyottoman-terveystarkastus
Teksti:
Elina Lähde
Terveydenhoitajaopiskelija, sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Turun AMK
Maika Kummel
Yliopettaja, FT
Turun AMK
Camilla Laaksonen
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö, TtT
Turun AMK
Päivi-Leena Honkinen
Vastuualuejohtaja, ylilääkäri
Turun kaupunki