Työhyvinvointia ja kilpailukykyä osaamisen vahvistamisella

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja alalla toimivat ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Kestävää tuloksellista tulevaisuuden osaamista (TULOS) -hankkeen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja terveysalan pienten ja keskisuurten yritysten sekä järjestöjen henkilöstön osaamista, työnantajien houkuttelevuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta. 

Turun ammattikorkeakoulun sekä Opintokeskus Siviksen 2019–2021 yhteistyössä toteutetussa hankkeessa oli mukana 21 yritystä ja järjestöä Varsinais-Suomesta sekä Etelä-Pohjanmaalta. Hankkeeseen osallistuvien yritysten ja järjestöjen henkilöstölle tehtiin osaamiskartoitus. Jokaiselle organisaatiolle räätälöitiin tarpeiden mukaan omat kehittämisprosessit kartoituksen sekä keskustelujen pohjalta. Tavoitteena oli lisätä työhyvinvointia, työyhteisön rakenteita sekä osaamisen johtamista organisaatiossa.

Työn vaativuus näkyväksi toimintakyvyn arvioinnilla

Erään Varsinais-Suomessa toimivan yksityisen kehitysvammayksikön kehittämisprosessiksi valittiin työyhteisön osaamisen kehittäminen. Tavoitteena oli työn vaativuuden ja siihen tarvittavien resurssien näkyväksi tekeminen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen.

Asukkaiden ikääntymisen sekä toimintakyvyn heikkenemisen myötä organisaatiolla oli suuri tarve lisätä henkilökunnan osaamista asukkaiden toimintakyvyn arvioinnissa. Tätä varten tarvittiin helppokäyttöinen, relevantti mittari, jotta toimintakykyä voidaan mitata objektiivisesti. Samalla saatiin arvioitua asukkaiden hoitoisuusluokitukset sekä työn vaativuutta ja resurssien tarvetta näkyväksi.

Toimintaterapiassa toimintakyky ja sen arviointi keskittyvät merkityksellisiin elämän osa-alueisiin.

Jotta pystytään ymmärtämään henkilön tilanne sekä tuen tarve, arviointitietoa kerätään standardoiduilla sekä standardoimattomilla menetelmillä. Toimintakyky kuvataan suhteena ihmisen ja toimintatilanteen välillä. Toimintaterapiassa toimintakyky ja sen arviointi keskittyvät merkityksellisiin elämän osa-alueisiin kuten itsestä huolehtimiseen, asumiseen ja erilaisiin arjen taitoihin.

Myös sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyys sekä yhteiskuntaan osallistumiseen tarvittavat taidot ovat toimintakyvyn keskiössä. Koska toimintakyky koostuu monista osa-alueista, jokainen kehitysvammainen tarvitsee yksilöllistä tukea arjessaan ja tarvittava tuen määrä voi vaihdella hyvinkin paljon. Ikääntyessä kehitysvammaisen toimintakyky saattaa heiketä entisestään.

TOIMI-menetelmä kuvaa psykososiaalista toimintakykyä

Erilaisten mittarien arviointi ja valinta tehtiin yhteistyössä organisaation omistajien sekä henkilökunnan kanssa. Kehitysvammaisen asukkaan toimintakyvyn mittaamiseksi valikoitui TOIMI-menetelmä, joka on kehitysvammaliiton kehittämä, psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen tarkoitettu mittari.

Mittarin käyttöönoton implementointi oli osa toimintaterapiaopiskelijoiden opinnäytetyötä. Organisaatiosta valittiin vastuuhenkilöt, jotka ensin perehdytettiin menetelmän käyttöön. He testasivat menetelmän toimivuutta muutamalla asukkaalla, minkä jälkeen käytiin yhteinen keskustelu menetelmän toimivuudesta. Menetelmä todettiin keskustelun jälkeen toimivaksi, sen käyttöönotossa ei ollut juurikaan ongelmia, koska ohjeistus oli selkeä. Keskustelu koettiin kuitenkin hyödylliseksi, sen avulla menetelmän käyttöä saatiin yhtenäistettyä.

TOIMI-menetelmä ohjeistettiin koko organisaation henkilökunnalle, ja kaikkien asukkaiden toimintakyky saatiin mitattua menetelmän avulla. Lopuksi vielä käytiin yhteinen keskustelu koko henkilökunnan kanssa menetelmän käyttöönoton haasteista ja hyvistä puolista. Keskustelun aikana todettiin yhteisesti, että pienen organisaation etuna on se, että uudet asiat saadaan helpommin juurrutettua käytäntöön, kunhan muutos on hyvin perusteltua.

Opinnäytetyön tekeminen hankkeelle auttoi opiskelijoita tutustumaan projektiluontoiseen työskentelytapaan.

TOIMI-menetelmä jäi organisaatioon pysyväksi työkaluksi, ja asukkaiden toimintakykyä arvioidaan jatkossa säännöllisesti. Näin saadaan työn vaativuus ja siihen tarvittavat resurssit näkyviksi ja organisaatio kilpailukykyiseksi muiden alalla toimivien organisaatioiden kanssa.

Opinnäytetyön tekeminen hankkeelle auttoi opiskelijoita tutustumaan projektiluontoiseen työskentelytapaan, ja he saivat omalle työlleen hankkeen edustajan tuen sekä kokemuksen projektityöskentelystä. Kehittämistyön tekeminen organisaatiolle oli suuri motivaation lähde, koska he saivat olla konkreettisesti mukana organisaation toiminnan kehittämisessä.

 

 

Teksti:

Jonna Laine
hoitotyön opettaja, sairaanhoitaja (YAMK)
Turun AMK

Jasmi Laakkonen
toimintaterapeutti

Fanny Uskali
toimintaterapeutti