Vaikuttavuutta puheterapiaan digitaalisilla ratkaisuilla

09.11.2021

Digitaalisten ratkaisujen toivotaan parantavan sosiaali- ja terveysalan palveluiden saatavuutta sekä turvaavan palveluiden tasa-arvoisuus erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Puheterapian tuloksellisuuden kannalta kuntoutuksen intensiteetti ja kuntoutujan omatoiminen harjoittelu ovat tärkeitä.

Vuosittain joka kolmas aivoverenkiertohäiriöön sairastunut saa afasian. Afasia heikentää merkittävästi toimintakykyä ja osallistumista eri toimintoihin, sillä se aiheuttaa vaikeuksia ymmärtää ja käyttää kieltä sen kaikissa muodoissa. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat kielelliset vaikeudet lievenevät aktiivisen kuntoutuksen ja ajan myötä. Kuntoutusresurssit ovat kuitenkin riittämättömät, ja kuntoutuksen saatavuudessa on paljon alueellisia eroja.

Digitaaliset ratkaisut soveltuvat hyvin puheterapian toteutustavaksi ja tueksi, koska auditiivisen ja visuaalisen tiedon jakaminen toimii myös teknologian välityksellä. Puheterapiassa digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen suurimpana etuna onkin kuntoutuspalveluiden saatavuuden ja intensiteetin parantuminen.

Omatoiminen kieliharjoittelu tietokoneella on todettu hyödylliseksi afasiaa sairastavan kuntoutuksessa. Suomessa digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ei kuitenkaan toteudu afasiakuntoutuksessa, koska aikuisille soveltuvaa suomenkielistä harjoitusmateriaalia on tarjolla hyvin vähän.

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin kehittämisprojektina toteutetussa opinnäytetyössä tuotettiin sähköinen harjoitekirjasto puheterapeuteille ja heidän asiakkailleen. Harjoitekirjasto on tarkoitettu puheterapeutin ja asiakkaan yhteiskäyttöön vastaanotolla sekä asiakkaan omaharjoitteluun kotona.

Digiratkaisut pikemminkin oletusarvo, ei vain lisäpalvelu

Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on yksi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan keskeisistä osa-alueista. STM:n laatimien sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiota koskevien linjauksien tavoitteena on tukea digitalisaation avulla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja asiakkaan aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa.

Digitaalisten ratkaisujen avulla palvelujärjestelmän saatavuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisätään kohdistamalla rajalliset resurssit oikeaan käyttöön. Digitaalisten ratkaisujen lisääntyminen näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa – digitaalisuus on nykyisin enemmänkin oletusarvo kuin ylimääräinen lisä.  Digitalisaation hyödyntäminen on uudistanut myös kuntoutusmenetelmiä, mahdollistaen esimerkiksi suuremman harjoitusmäärän ja intensiivisemmän osallistumisen kuntoutukseen.

Puheterapeutit ovat kokeneet, ettei olemassa oleva materiaali palvele heitä ja heidän asiakaskuntaansa parhaalla mahdollisella tavalla.

Miksi soveltuvaa digitaalista materiaalia puheterapeuteille ja heidän aikuisasiakkailleen ei sitten ole tarjolla? Puheterapeutit ovat nostaneet esille tarpeen sähköiselle harjoitemateriaalille niin puheterapeutin työvälineeksi kuin asiakkaiden omatoimisen harjoittelunkin toteuttamiseksi.

Puheterapeutit ovat kokeneet, ettei olemassa oleva materiaali palvele heitä ja heidän asiakaskuntaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Tarve kohdistuu etenkin aikuisasiakkaisiin, ja toiveena on saada käyttöön auditiivista materiaalia sekä liikkuvaa kuvaa eli videoita aidoista henkilöistä, joihin asiakkaan on helppo samaistua.

Digitaalinen harjoitekirjasto laajentaa puheterapian palvelukokonaisuutta

Digitaalisen harjoitemateriaalin kehittämisen tavoitteena oli puheterapeuttien ja puheterapian asiakkaiden palvelukokonaisuuden laajentaminen, puheterapeuttien työvälineiden kehittäminen ja asiakkaiden omatoimisen harjoittelun mahdollistaminen terapiakertojen välillä.

Puheterapeuteille ja heidän asiakkailleen toteutettu harjoitekirjasto rajattiin kehittämisprojektissa käsittelemään aikuisia afasiaa sairastavia puheterapian asiakkaita. Harjoitemateriaali rajattiin käsittelemään tekemistä eli verbien harjoittelua. Harjoitekirjaston käytön toivottiin olevan mahdollisimman helppoa ja ilmeeltään selkeä, jotta asiakkaan on mahdollisimman helppo toteuttaa harjoittelua. Puheterapeutit toivoivat kuvattujen tilanteiden aitoutta, oikeita ihmisiä, videomateriaalia ja ääniohjattuja harjoitteita.

Afasiaa sairastavan kuntoutuksen on oltava riittävän pitkäkestoista ja intensiivistä. Omatoiminen kotiharjoittelu on erityisen tärkeää.

Harjoitekirjastoon laadittiin yhteensä 64 harjoitetta verbien harjoittamiseen. Kaikki harjoitekirjaston harjoitteet sisältävät videot, ohjetekstit, ääniraidat sekä kaksi vaikeusastetta harjoittelun suorittamiseen. Ääniraidat nauhoitettiin kahdella eri äänellä harjoittelun selkeyttämiseksi.

Afasiaa sairastavan kuntoutuksen on oltava riittävän pitkäkestoista ja intensiivistä, jotta kielellisen vaikeuksien kuntoutuksella saavutetaan tuloksia. Puheterapian tuloksellisuuden kannalta omatoiminen kotiharjoittelu on erityisen tärkeää. Harjoitemateriaalin digitalisoinnin koettiin tarjoavan puheterapiakertoihin ja kuntoutujan omatoimiseen harjoitteluun monia hyviä ja toivottuja mahdollisuuksia terapiakertojen välillä. Tämä mahdollisti asiakkaille monikertaisen harjoitusmäärän.

Esiin nousseet jatkokehitystoiveet muun muassa aplikaation kehittämisestä vahvistavat entisestään digitaalisen harjoitemateriaalin, etenkin video- ja auditiivisen materiaalin, kehittämisen tarvetta puheterapeuttien ja heidän aikuisasiakkaidensa käyttöön jatkossakin.

 

Teksti:

Nina Leppänen
Fysioterapeutti (YAMK), Terveysteknologia

Minna Salakari
FT, lehtori
Turun AMK