Verkkoleiriltä eväitä nuorten seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja ehkäisemiseen

Covid-19-pandemia on pakottanut muokkaamaan opetusta verkkototeutukseen soveltuvaksi. Mutta voidaanko yläkouluikäisten kansainvälinen leiri toteuttaa verkossa? SHEHAP-hanke kokeili ja yllättyi positiivisesti.

Lokakuussa 40 yläkouluikäistä nuoria kokoontui kolmeksi päiväksi kansainväliselle verkkoleirille, jonka teemana oli seksuaalisen häirinnän tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Suomesta, Liettuasta, Portugalista ja Kreikasta osallistui leirille kymmenen 14–16-vuotiasta nuorta opettajineen. Lisäksi leirillä oli mukana asiantuntijoita korkeakouluorganisaatioista.

Koronatilanteen epävarmuuden vuoksi verkkoleiriä ryhdyttiin suunnittelemaan keväällä 2021 rinnakkain lähitoteutuksena Sauvon Ahtelassa suunnittelun leirin ohella. Koska koronatilanne ei sallinut kasvokkain tapaamista, verkkoleiri toteutettiin Zoom-alustalla ja ohjelma rakennettiin siten, että kussakin päivässä oli “virallisen” ohjelman lisäksi kunkin maan vuorollaan vetämiä toiminnallisia osuuksia.

Leiri toteutettiin osana Erasmus+-rahoitteista SHEHAP (Sexual Harassment Prevention in Secondary Schools) -hanketta, jonka päätavoitteena on tuottaa koulutusmateriaalia nuorten seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseen. Kaikissa hankkeen vaiheissa on keskeistä nuorten osallisuus, jotta kehitetty materiaali olisi juuri nuorten tarpeisiin vastaavaa ja siinä käytetty kieli heille luontevaa.

Tutkimustiedon keruuta virtuaalisesti

Koulutusmateriaalin kehittämistä varten leirin aikana toteutettiin tiedonkeruuta pienryhmäkeskustelujen ja sarjakuvapajan muodossa. Nämä muodostivat leirin “virallisen” osuuden. Pienryhmäkeskusteluilla tietoa haettiin seuraaviin kysymyksiin: Mitä on seksuaalinen häirintä? Missä seksuaalista häirintää voi kohdata? Miten seksuaalista häirintää voidaan ehkäistä?

Nuoret liittyivät rohkeasti keskusteluihin ja ajatusten vaihtoon.

Keskustelun vetäjinä toimivat hankekumppaneina toimivien korkeakoulujen edustajat. Ydinkohdat nuorten keskusteluista kirjattiin nimettöminä Flinga-alustalle. Vaikka keskusteluissa käytetty kieli oli englanti, oli ilahduttavaa huomata, että nuoret liittyivät rohkeasti keskusteluihin ja ajatusten vaihtoon.

Haasteina pienryhmäkeskusteluissa oli ajoittain heikko kuuluvuus sekä äänen kiertäminen. Tällöin käytettiin Zoomin chat-toimintoa, johon ajatuksia kirjattiin ja niitä kommentoitiin.

Sarjakuvatyöpaja innosti

Sarjakuvatyöpajan ohjaajana toimi suomalainen sarjakuvataiteilija Siiri Viljakka. Sarjakuvatyöpaja verkkovälitteisenä menetelmänä osoittautui erittäin toimivaksi tavaksi työskennellä.

Työpajan vetäjä piti nuorille alustuksen sarjakuvan piirtämisestä eri tavoilla. Tämän jälkeen nuoret harjoittelivat muutaman lämmittelytehtävän avulla. Työpajan varsinaisen sarjakuvien aiheena oli: Minkälaisia tunteita seksuaalinen häirintä aiheuttaa minussa tai ystävissäni? Aiheen sensitiivisyydestä huolimatta nuoret tarttuivat piirtämiseen innokkaasti ja tuottivat upeita sarjakuvia.

Toiminnallisuus kannattaa verkkoleirillä

Toiminnallisissa osuuksissa nuoret pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä osallistujamaiden kulttuureihin. Nuoret olivat etukäteen valmistelleet esityksiä, tietovisailuja ja kuvakollaaseja itsestään, kouluympäristöstään sekä harrastuksistaan. Leiripäivät aloitettiin kuuntelemalla kunkin maan nuorten valitsema musiikkiesitys ja video oman maansa artistin tai yhtyeen esittämänä.

Moni nuorista kommentoi, että parasta leirillä oli tutustuminen uusiin ystäviin.

Nuorilta kerättiin leiristä palautetta viimeisenä leiripäivänä. Saatu palaute oli erinomaista ja ylistävää. Moni nuorista kommentoi, että parasta leirillä oli tutustuminen uusiin ystäviin. Nuoret loivat omatoimisesti ensimmäisen leiripäivän päätteeksi yhteisen verkoston Instagramiin, jonka kautta tutustuminen jatkuu tulevaisuudessakin.

Hankkeen vetäjien näkökulmasta voimme todeta olevamme varsin tyytyväisiä verkkoleiriin. Vaikka suunnittelu vaati aikaa ja valitut menetelmät sisälsivät monia epävarmuustekijöitä, sujui kaikki lopulta hyvin. Keskeisin opittu asia oli, että verkossa toteutettava ohjelma tulee rakentaa siten, että se sisältää riittävästi toiminnallisia osuuksia sekä taukoja. Näissä onnistuimme tämän verkkoleirin osalta.

 

 

Teksti:

Mari Berglund
lehtori, koulutusvastaava
Ensihoidon, terveydenhoidon ja kätilötyön osaamisala
Terveys ja hyvinvointi -sektori, Turun AMK

Emma Hjort
opettaja, Vasaramäen koulu

Tiina Nyrhinen
opettaja, Vasaramäen koulu

Elina Kaitala
lehtori
Ensihoidon, terveydenhoidon ja kätilötyön osaamisala
Terveys ja hyvinvointi -sektori, Turun AMK