Viisi vinkkiä: osaamisen johtaminen kuntoon sosiaalipedagogisella otteella

Osaamisen johtaminen ja sosiaalipedagoginen viitekehys tarjoavat synergiaetuja työpaikan kehittämiseen. Yhdistämällä käsitteet luodaan positiivinen oppimiskulttuuri, haastetaan perinteiset näkemykset osaamisen johtamisesta ja tavoitellaan työpaikan kokonaisvaltaista osaamisen kehittämistä.

Osaamisen johtaminen vaatii strategista näkemystä (1), jolloin yhteinen oppiminen johtaa organisaatiossa jaetun muistin hyödyntämiseen (2). Sosiaalipedagogista johtajuutta voidaan tarkastella useasta eri lähtökohdasta, kuten dialogisuudesta, aitoudesta ja spirituaalisuudesta käsin (3). Sen ytimessä ovat toiminnallisuus, yhdessä tekeminen ja luovuus (4).

Oppiminen nähdään aiempaa enemmän asenteiden, uskomusmallien ja käsitysten kriittisenä tarkasteluna ja avoimuutena uusia lähestymistapoja kohtaan (5). Tästä syystä onkin mielenkiintoista pyrkiä yhdistämään edellä mainitut ajatukset. Molemmissa lähestymistavoissa on kyse sosiaalisen ilmiön tarkastelusta, jossa johtamisen kiinnostuksen kohteena ovat henkilön kasvu sekä yksilönä että osana yhteisöä.

Seuraavana on viisi vinkkiä, joissa sosiaalipedagoginen viitekehys on yhdistetty osaamisen johtamiseen.

1. Myötävaikuta organisaation myönteisen oppimiskulttuurin kehittymiseen

Sosiaalipedagogisen lähestymistavan avulla voidaan tutkia sellaisia merkityksellisiä ja myönteisiä työelämän tavoitteita, joiden lähtökohtana on rakentaa yhdessä parempaa ja inhimillisempää työelämää. Se on hyvä lähtökohta yhteiselle osaamisen kehittämiselle. Opimme ja kehitymme työpaikalla tavoitteellisesti, jotta voimme tehdä työmme paremmin. Se auttaa työntekijää kollegoineen suoriutumaan työstään paremmin.

2. Haasta perinteinen osaamisen johtamiskäsitys

Sosiaalipedagoginen ajattelutapa auttaa sinua haastamaan perinteistä tapaa johtaa osaamista kuuden ominaispiirteen avulla. Työntekijöiden osaaminen tunnistetaan dialogisen kohtaamisen, yksilön toimijuuden ja mahdollistaen osallistuminen. Johtamista kehitetään yhteisöllisyyden, toiminnallisuuden ja luovuuden avulla. Sosiaalipedagoginen ajattelutapa yhdistää teorian ja käytännön toisiinsa ja yhteistoiminta tapahtuu jatkuvasti yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla.

3. Ylitä osaamisen kehittämisen rakenteelliset ja toiminnalliset esteet

Edellä mainitut sosiaalipedagogiset ominaispiirteet auttavat arkisessa uusien toimintojen ja rakenteiden kehittämistyössä. Ne mahdollistavat työntekijöiden itsensä johtamisen ja myönteisen oppimiskulttuurin. Yhteisöllisen oppimisen kautta hiljaista tietoa jaetaan aktiivisemmin organisaatiossa. Tällöin henkilöstö ei ole vain osaamisen kehittämisen johtamisen kohde, vaan aidosti aktiviinen toimija oman ja toistensa osaamisen kehittämisessä.

4. Tue sosiaalipedagogisen vuorovaikutuksen avulla oppimista

Vuorovaikutuksen tulee olla avointa, läsnä olevaa ja tasavertaista. Johtamisen ydinviestit ovat luottamus, kunnioitus ja hyväksyntä. Nämä sosiaalipedagogisen vuorovaikutuksen elementit sopivat työelämälähtöisen oppimisen peruspilariksi. Tärkeää on luoda toimintakulttuuri, jossa henkilöstö tulee kohdatuksi ja kuulluksi, jotta voidaan syvällisesti tiedostaa, minkälaista osaamista työpaikalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

5. Johda tunneälykkäästi ja empaattisesti

Sosiaalipedagogisessa lähestymistavassa on tärkeää pyrkimys emotionaalisen yhteyden löytämiseen, tunteiden jakamiseen ja kiintymyksen muodostamiseen itselleen merkityksellisiin asioihin ja suhteisiin. Empatia ja välittäminen ovat tärkeä osa työyhteisön tunneilmapiiriä, mutta sosiaalipedagoginen työtapa edellyttää myös vahvaa tunteiden reflektointikykyä ja kykyä rajojen asettamiseen. Tämänkaltaisesta tunneälykkyydestä on hyötyä osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa työpaikalla.

Teksti:

Mirka Isopahkala
Tradenomiopiskelija, Master School
Turun AMK

Jan Holmberg
Tuntiopettaja, sairaanhoitaja (YAMK)
Turun AMK