Voimavaralähtöisyys ja tarinallisuus – uudenlaisia näkökulmia työelämään siirtymisen tueksi

Turun ammattikorkeakoulun Voimavaralähtöisyys ja tarinallisuus terveyden edistämisessä -hanke pyrki vastaamaan kansalliseen tarpeeseen kehittää voimavaroja tukevia menetelmiä terveyden edistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi.
Työsuojelurahaston (TSR) rahoittamassa hankkeessa luotiin innovatiivinen koulutuskokonaisuus, menetelmäkirja kouluttajille. Sen keinoin lisätään ymmärrystä voimavaralähtöisen opetuksen ja terveyden edistämisen sekä tarinallistamisen merkityksestä yhteisöille ja yksilöille.
Uudessa teoksessa yhdistyvät ensimmäistä kertaa voimavaralähtöisyys ja tarinallisuus sekä teorian että käytännön tasoilla. Oppimateriaali perustuu toiminnalliseen ja tarinalliseen oppimiseen, ja sen avulla opettajat ja opiskelijat voivat kehittää omia työtapojaan ja osaamistaan sekä ylläpitää työhyvinvointiaan.
Menetelmäkirja rakentuu seuraavista osista:
- Voimavarat – mitä ne ovat?
- Voimavarat työssä oppimisen, työhyvinvoinnin sekä opetuksen perustana
- Voimavaralähtöiset menetelmät terveyden edistämisessä
- Tarinallisuus opetuksessa
- Kulttuurihyvinvointi terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisessä
- Roolit ja vastuut koulutuksessa: näin luomme tarinoita ja kohdennamme opetusta
- Jatkuva oppiminen osaamisen ja työhyvinvoinnin varmistajana
- Vahvuudet, pystyvyys ja tulevaisuus
Voimavaralähtöinen työskentely korostaa oppijan vahvuuksia
Voimavaralähtöisyys edellyttää työntekijöiltä positiivista asennetta asiakkaiden, oppijoiden ja yhteisöjen mahdollisuuksiin. Ongelmista ja sairauksista huolimatta ihmisellä on aina voimavaroja ja myönteisiä terveystekijöitä. Tämän mukaisesti terveyden edistämisessä tulisi löytää keinoja siihen, miten vahvistaa yksilön ja yhteisön olemassa olevaa terveyttä yhtenä voimavarana.
Mielenterveysstrategiassa 2020–2030 tavoitteena on edistää mielenterveystaitoja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mielenterveysosaamisen ja -taitojen lisäämistä kouluissa ja oppilaitoksissa, työpaikoilla, työelämän muutoskohdissa sekä johtamisessa.
Voimavaraisuus riippuu siitä, miten voimavaroja antavat ja niitä kuormittavat tekijät koetaan. Voimavaralähtöisessä työskentelyssä toimitaan asiakkaan ja oppijan ehdoilla korostaen heidän vahvuuksiaan ja itsemääräämisoikeuttaan pikemmin kuin rajoituksia. Tiedostaessaan voimavaroja antavia ja kuormittavia tekijöitä oppija voi aktiivisesti lähteä vahvistamaan omia voimavarojaan.
Menetelmäkirja koettiin merkitykselliseksi oppimateriaaliksi
Menetelmäkirjan arviointi toteutui Master Schoolin opinnäytetyössä. Valmis koulutuskokonaisuus pilotoitiin kahdella sosiaali- ja terveysalan opettajalla sekä kahdella sosiaali- ja terveysalan toisen asteen opiskelijaryhmällä (n=26). Pilotoinnista materiaalista kerättiin palaute Webropol-kyselyn avulla.
Kirjaa voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi erilaisissa kehittämishankkeissa.
Opettajilta saadun palautteen mukaan menetelmäkirjan sisältö koettiin ajankohtaiseksi ja merkitykselliseksi erityisesti opettajan oman työn kannalta. Opiskelijoiden antaman palautteesta selvisi, että teoksen teksti on pääsääntöisesti ymmärrettävää ja oppaan ulkoasu selkeä. Eniten hajontaa opiskelijoiden välillä koettiin siinä, miten käsikirjan tehtävät tukivat oppimista ja kuinka merkitykselliseksi sisältö nähtiin opintojen kannalta.
Arvioinnin mukaan menetelmäkirjaa voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi erilaisissa kehittämishankkeissa sekä organisaatiokohtaisen kehittämisen viitekehyksenä. Sen avulla voidaan lisätä ymmärrystä voimavaralähtöisestä terveyden edistämisestä sekä tarinnallisuuden merkityksestä.
Voimavaralähtöisyys ja tarinallisuus terveyden edistämisessä
Yksivuotista hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulun SIVISOTE-tutkimusryhmä ja rahoittaa Työsuojelurahasto (TSR). Hanke päättyy 31.12.2022. Loppuraportti ja hankkeessa toteutettu opinnäytetyö (YAMK) julkaistaan joulukuussa 2022.
Teksti:
Emilia Lahtiluoma
Terveydenhoitaja (YAMK)
Minna Salakari
FT, lehtori
Turun AMK
Lähteet:
Koskinen-Ollonqvist, P., Aalto-Kallio, M., Mikkonen, N., Nykyri, P., Parviainen, H. Saikkonen, P & Tamminiemi, K. 2007. Rajoilla ja ytimessä. Terveyden edistämisen näyttäytyminen väitöskirjatutkimuksissa. Terveyden edistämisen keskus. Helsinki. Viitattu 18.10.2022. http://phehkaisevatyo.pbworks.com/w/file/fetch/42013163/Rajoilla-ja-ytimess%C3%A4.pdf
Kostilainen, H & Nieminen, A. 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisua. DIAK Työelämä 13. Tampere. Viitattu 18.10.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141721/Diak_Tyoelama_13_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y
THL. 2019. Nuoret. Viitattu 18.10.2022. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/nuoret
THL. 2021. Voimavaralähtöiset menetelmät. Viitattu 18.10.2022. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/aitiys-ja-lastenneuvola/neuvolatyon-sisallot-ja-menetelmat/voimavaralahtoiset-menetelmat
Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M & Koslof, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki. Viitattu 18.10.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053